Kriisin keskellä elävä ei useinkaan tunne eri terapiamuotojen taustoja ja painotuksia tai asiantuntijoiden työskentelytapoja. Psyykkisesti oireilevan ja hänen läheistensä näkökulmasta on oleellista, että ammattilainen osaa arvioida tilanteen ja ohjata asianmukaisen palvelun piiriin.
Avainasemassa on kokemus kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta, sillä tämä rakentaa luottamusta, turvallisuuden tunnetta ja toivoa tuleviin hoitokontakteihin.
Huolestuneille läheisille tärkeintä on, että apua tarvitseva saa tarpeenmukaista tukea, joka ei ole sattumanvaraista tai paikkakunnasta riippuvaista. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tuore kysely osoittaa, että tilanne on hyvin vaihteleva. Yli kolmannes vastaajista katsoi, että oireilevan saamat palvelut olivat riittämättömiä.
Toipuminen on usein pitkäkestoinen ja aaltoileva prosessi, eikä tuen tarve aina pääty annetun terapian tai tukitoimen loputtua. Järjestöjen tarjoama tuki ulottuu eri vaiheiden läpi: se kannattelee toipujaa ja hänen läheisiään tarpeen mukaan ennen hoitokontaktia, sen aikana ja hoidon päätyttyä. Myös silloin, kun julkiset palvelut eivät pysty tarpeeseen vastaamaan.
Järjestöissä tuetaan ihmisiä, jotka jäävät palveluiden ulkopuolelle. Nyt suunnitellut leikkaukset horjuttavat toteutuessaan tuntuvasti sote-järjestöjen tekemää työtä ja syventävät ihmisten pahoinvointia.
Erityisen huolissamme olemme psyykkisesti sairastuneen läheisistä eli mielenterveysomaisista. He ovat vanhempia, puolisoita, sisaruksia, lapsia ja ystäviä, joiden tuen tarvetta ei tälläkään hetkellä tunnisteta.
Riittämättömät palvelut ajavat mielenterveysomaiset tilanteeseen, jossa he kantavat vastuuta, joka kuuluisi ammattilaisille. He voivat joutua omaishoitajan rooliin tahtomattaan ja ilman riittäviä tukitoimia. Jotta vältymme kerrannaisvaikutuksilta, on varmistettava tuki myös mielenterveysomaisille.
Vaikka lähipiirin tuki toipumisprosessissa on tutkitusti merkittävä, heitä ei tule nähdä vain auttamisen keskeisenä voimavarana, vaan myös yksilöllisinä tuen tarvitsijoina. Järjestöllämme on yli 40 vuoden osaaminen mielenterveysomaistyöstä ja ymmärrys läheisten tilanteesta. Antamamme keskustelu- ja vertaistuen avulla on vähennetty läheistilanteen kuormittavuutta ja näin ehkäisty ongelmien syvenemistä.
Mielenterveysomaiset eivät saa jäädä tuen tarpeessaan yksin tai näkymättömäksi. Kuka ottaa vastuun läheisistä, jotka jäävät leikkausten myötä ilman tukea?