Tekoälystä julkiseen keskusteluun viime aikoina nostetut, ihmiskunnan tuhoa ennakoivat uhkakuvat saattavat olla johtavien tekoäly-yhtiöiden epätoivoinen yritys luoda itselleen kilpailuetua tekoälykentällä.
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professorin, tekoälyyn erikoistuneen Teemu Roosin mukaan mikään tekoälyn viimeaikaisessa kehityksessä ei viittaa siihen, että tekoäly olisi ottanut jonkinlaisen suuren harppauksen eteenpäin, mikä selittäisi nykyiset uhkakuvat sen kehityksestä.
– Ainakin osan tästä keskustelusta varmasti selittää se, että asiaa esillä pitävillä tahoilla on taloudellinen intressi puhevallan ja johtajuuden omimiseen tekoälyn sääntelykeskustelusta, Roos sanoo.
Kyseessä voi Roosin mukaan olla suurten tekoälyfirmojen pyrkimys mahdollistaa niille mieluinen sääntely ja savustaa muut toimijat kentältä ulos.
– Ei ole varmaan kauhean kaukaa haettua, että jos tämä sääntely tehdään OpenAI:n, Anthropicin tai Googlen kaltaisten toimijoiden ehdoilla, niin heille mieleinen sääntely voisi olla jotain sellaista (...), että sillä pystyttäisiin kampittamaan avointen mallien tuloa markkinoille, Roos uskoo.
Kyberhyökkäykset eivät todista vaaraa
Useat suuret yhdysvaltalaiset tekoäly-yhtiöt ovat viime aikoina olleet sitä mieltä, että tekoälyn kehitystahtia täytyy hidastaa. Jotkin niistä ovat varoitelleet tekoälyn nykyisen kehityksen jopa uhkaavan ihmiskunnan olemassaoloa. Samaan aikaan yhtiöt ovat alkaneet vaatia alalle uutta sääntelyä vaarojen ehkäisemiseksi.
Otsikoihin ovat nousseet myös aika ajoin tapaukset, joissa tekoäly on onnistunut "karkaamaan" ja suorittamaan itsenäisiä kyberhyökkäyksiä yrityksiin.
Roosin mielestä kyberhyökkäykset eivät kuitenkaan ole todiste tekoälyn akuutista vaarasta ihmiskunnalle.
– Tämä on mielestäni liioiteltu johtopäätös. Nämä ovat selitettävissä ihan sillä, että tekoälyjärjestelmät tekevät sitä, mihin ne on rakennettu. Ja ohjelmat tekevät tietenkin sitä, mihin ne on koodattu, Roos toteaa.
Paineita kattaa suuret lupaukset
Roosin mukaan tekoälyn avoimet mallit uhkaavat tällä hetkellä kaupallisten järjestelmien kestävyyttä viemällä tilaa markkinasta. Avoimilla malleilla tarkoitetaan tekoälyjärjestelmiä, joiden lähdekoodi jaetaan avoimesti ihmisten käyttöön.
Suurilla toimijoilla on Roosin mukaan myös kova paine päästä kattamaan niiden sijoittajilleen antamia taloudellisia lupauksia. Tekoälyjätit ovat viime vuosina kuluttaneet valtavia summia rahaa, mutta tehneet suhteellisen vähän voittoa. Jotta firmat pystyisivät pitkällä aikavälillä kattamaan lupauksensa, on kilpailun eliminointi kentältä niille tärkeää.
– On hirveän vaikea nähdä, miten muuten se voisi tapahtua – ellei jollain lailla sääntelemällä sitä kenttää niin paljon, että ne (avoimet mallit) kiellettäisiin tai niitä jollain tavalla rajoitettaisiin, Roos sanoo.
Roosin mukaan nykyistä tekoälykeskustelua tulisi ohjata enemmän siihen suuntaan, miten tekoälyä käytännössä sovelletaan esimerkiksi opetuksessa ja työpaikoilla ja kenen ehdoilla. Hänen mukaansa ei pitäisi keskustella pelkistä teknisistä asioista tai pyrkiä ratkaisemaan ongelmia teollisuudessa ja yhteiskunnassa vain tekemällä enemmän ja kovemmalla vauhdilla.
– Toivoisin, että tekoäly tavallaan politisoituisi. Meidän tulisi huomioida, että meidän valinnoillamme on merkitystä.
