Hyvinvointimme perustuu siihen osaamiseen, jota menneet sukupolvet ovat keränneet viimeisen miljoonan vuoden aikana. Pitkän ja työlään opiskelun sekä kovan työkokemuksen avulla olemme voineet omia itsellemme hyvin pienen osan tästä massiivisesta pääomasta.
Tekoälyä opetetaan samalla tavalla olemassa olevan tiedon avulla, josta suuri osa on jo kerätty nettiin suurten yritysten kuten Googlen toimesta – ilmaiseksi ja tekijänoikeuksista mitään välittämättä. Tämän lisäksi tekoäly voi käytännössä varastaa ilmaiseksi nykyisten lakimiesten, lääkärien, insinöörien, johtajien ja taiteilijoiden osaamisen vain seuraamalla heidän toimintaansa.
Tähän asti yritysten, organisaatioiden ja yhteiskunnan tärkein voimavara ovat olleet osaavat ihmiset, jotka osaava tekoäly vähitellen syrjäyttää. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan tärkein omaisuus – tieto ja osaaminen – siirretään ihmisiltä tunteettomien koneiden hallintaan.
Käytännössä tämä johtaa ennennäkemättömän suureen omaisuuden siirtoon, kun ihmiskunnan yhteinen perintö siirretään kahdeksalta miljardilta ihmiseltä muutaman suuren tekoälyfirman omistukseen.
Tekoäly muuttaa yhteiskunnan oikeudellisia ja taloudellisia perusteita ratkaisevasti, siksi tarvitsemme vastauksia moniin kysymyksiin, jotta voimme varautua tuleviin uhkakuviin. Mistä ihmisille maksetaan palkkaa, jos tekoälyn ohjaamat koneet tekevät kaiken paremmin? Miten yhteiskunnan toiminnat rahoitetaan? Kuka kantaa vastuun, jos tekoäly tekee päätöksiä?
Demokraattisissa maissa tekoälyn kehitystä ei kuitenkaan kannata jarruttaa, koska diktatuurit haaveilevat maailmanvallasta tekoälyn avittaman armeijan, propagandan ja ihmisten valvonnan avulla. Demokratioissa päättäjien hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo 20 vuotta.
Tekoäly tulee tehostamaan asiantuntijoiden työtä, ja siksi se vaikuttaa aluksi täysin vaarattomalta. Mutta vähitellen se oppii toimimaan nopeammin ja tehokkaammin kuin mentorinsa ilman luovuuden, tunteiden, etiikan, sielun ja hengen edistämää viisautta.
Tarvitsemme paljon uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikkien päätösten vastuun kantaa aina nimetty ihminen, koska konetta ei voi rangaista sakoilla, vankilalla tai some-häpeällä.
Parhaimmillaan tekoäly voi antaa meille lisää vapaa-aikaa työn tehostuessa. Tällöin voimme keskittyä luovuuteen, etiikkaan, tunteisiin, elämän arvoihin, viihteeseen, sekä kanssaihmistemme tukemiseen. Toisaalta tekoäly voi rapauttaa ymmärryksen sekä viedä työn ilon ja elämän merkityksen.
Onko tekoäly yksilön ja yhteiskunnan kannalta menestys tai katastrofi, riippuu täysin siitä miten viisaasti poliitikot osaavat lainsäädäntöä kehittää muuttuvassa maailmassa.