työtaistelut: Yk­si­tyi­sen so­siaa­li­pal­ve­lu­alan työ­rii­das­sa ei vielä sopua – uudet lakot uh­kaa­vat alkaa kes­ki­viik­ko­na

kolumni: Säh­kö­tuet olivat pa­niik­ki­rat­kai­su, jossa rahaa jaet­tiin surutta myös rik­kail­le

Mielipide: Pel­ko­sen­nie­mi ei ole krii­si­kun­ta

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Ta­sa-ar­voa ei ole vielä saa­vu­tet­tu

Suomessa on tuudittauduttu koulutustason nousuun, mikä on osin johtunut naisten koulutusmahdollisuuksien parantumisesta. Tosiasiassa tilanne on se, että koulutustaso ei ole noussut 1990-luvun jälkeen ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet vuosituhannen vaihteesta saakka. Ihan tarkkaan ei vielä tiedetä, mistä nopea lasku johtuu, mutta on selvää, että koulutusleikkaukset ovat yksi taustatekijä.

Vaikka Suomessa on jo pitkään ollut mahdollista valita koulutusala sukupuolesta riippumatta, käytännössä koulutuksen segregaatio alkaa jo peruskoulussa, jossa tytöt valitsevat enemmän kieliä ja pojat matemaattisluonnontieteellisiä aineita.

Maksuttomat koulutusmahdollisuudet ovat lisänneet sosiaalista liikkuvuutta, mutta lapset edelleen päätyvät usein samoille aloille kuin vanhempansa ja valinnat ovat usein sukupuolen suhteen eriytyneitä. Oletukset sukupuolisidonnaisista eroista voivat johtaa siihen, ettei koulutus- ja ammattivalintaa tehdäkään oman mielenkiinnon pohjalta.

Sukupuolitietoista opetusta tarvitaan kaikille koulutusasteille torjumaan stereotypioita.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.