Jalkapallo: "Oli hienoa huo­ma­ta, että seu­ral­la on kova luotto osaa­mi­see­ni", ku­vai­lee ro­va­nie­me­läis­jal­ka­pal­loi­li­ja Vilma Koi­vis­to siir­toaan yhteen Ruotsin huip­pu­jouk­kueis­ta

Pääkirjoitus: Venäjä jatkaa hyb­ri­di­ope­raa­tio­taan Suomen rajalla niin kauan kun se katsoo hyö­ty­vän­sä siitä

äänestä: Mikä on vuoden 2023 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma? Äänestä suo­sik­kia­si ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Ta­sa-ar­voa ei ole vielä saa­vu­tet­tu

Suomessa on tuudittauduttu koulutustason nousuun, mikä on osin johtunut naisten koulutusmahdollisuuksien parantumisesta. Tosiasiassa tilanne on se, että koulutustaso ei ole noussut 1990-luvun jälkeen ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet vuosituhannen vaihteesta saakka. Ihan tarkkaan ei vielä tiedetä, mistä nopea lasku johtuu, mutta on selvää, että koulutusleikkaukset ovat yksi taustatekijä.

Vaikka Suomessa on jo pitkään ollut mahdollista valita koulutusala sukupuolesta riippumatta, käytännössä koulutuksen segregaatio alkaa jo peruskoulussa, jossa tytöt valitsevat enemmän kieliä ja pojat matemaattisluonnontieteellisiä aineita.

Maksuttomat koulutusmahdollisuudet ovat lisänneet sosiaalista liikkuvuutta, mutta lapset edelleen päätyvät usein samoille aloille kuin vanhempansa ja valinnat ovat usein sukupuolen suhteen eriytyneitä. Oletukset sukupuolisidonnaisista eroista voivat johtaa siihen, ettei koulutus- ja ammattivalintaa tehdäkään oman mielenkiinnon pohjalta.

Sukupuolitietoista opetusta tarvitaan kaikille koulutusasteille torjumaan stereotypioita.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita