Joka vuosi vain kolmannes uusista ylioppilaista saa opiskelupaikan, vaikka valtaosa hakee korkeakouluun heti. Myös ammatillisesta koulutuksesta olisi avattava sujuvampia polkuja jatko-opintoihin, jos todella haluamme nostaa koulutustasoa. Siksi hallituksen päätös opintosetelistä ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille on erinomainen avaus.
Setelin ansiosta nuori voi suorittaa 30 opintopistettä avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, vahvistaa ymmärrystään eri opiskelualoista, ja vahvistaa mahdollisuuksiaan seuraavassa haussa.
Meidän on helpotettava siirtymää toisen asteen ja korkeakoulun välillä sekä ehkäistävä koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Suomen tavoite siitä, että yli puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, on vielä kaukana. Tällä hetkellä tutkinnon suorittaa alle 40 prosenttia ikäluokasta, mikä vastaa Romanian ja Kroatian tasoa.
Tarvitsemme selvästi lisää aloituspaikkoja erityisesti talouskasvua tukeville aloille, ja hallitus onkin ottanut tähän suuntaan tärkeitä askelia puoliväliriihessä.
Pelkkä pistemäinen aloituspaikkojen lisääminen ei riitä. Meidän on varmistettava, että yhä useampi opintonsa aloittanut valmistuu, ja että korkeakoulupaikat kohdentuvat yhä vahvemmin ihmisille, joilla ei ole aiempaa tutkintoa. Yhteishaun tulisi jatkossa koskea vain ensikertalaisia samalla, kun jatkuvan oppimisen ja uudelleensuuntautumisen väyliä vahvistetaan tutkintojärjestelmän ulkopuolella.
On sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää suunnata koulutusta aloille, joilla on kysyntää ja jotka tukevat Suomen kasvua. Tämä ei tarkoita kapeita putkitutkintoja – päinvastoin. Tarvitsemme laaja-alaista osaamista, joka kantaa työuran muutoksissa ja antaa valmiuksia soveltaa opittua työelämässä.
Sen sijaan valmistuminen tyhjän päälle, ilman näkymää työhön, murentaa nuorten ammatillista itsetuntoa jo uran alkuvaiheessa. Panostus nuorten kouluttautumiseen on aina oikea valinta.