-

Tämän oven takana moni ro­va­nie­me­läi­nen on viet­tä­nyt iloista iltaa – lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa ra­ken­nus pu­re­taan

"Kantis oli mahtava paikka – muistoissa paras heti Sampon jälkeen!" – Lue, miten rovaniemeläiset muistelevat Kansankatu 8:ssa toimineita ravintoloita!

"Kantis oli mahtava paikka – muistoissa paras heti Sampon jälkeen!" – Lue, miten rovaniemeläiset muistelevat Kansankatu 8:ssa toimineita ravintoloita!

Bar Legenda toimi Kansankatu 8:ssa 2000-luvun alussa. Vuonna 2004 siellä seurattiin jääkiekon MM-kisoja.
Bar Legenda toimi Kansankatu 8:ssa 2000-luvun alussa. Vuonna 2004 siellä seurattiin jääkiekon MM-kisoja.
Kuva: Raija Suopajärvi

Rovaniemeltä katoaa lähitulevaisuudessa pala ravintolahistoriaa, kun Kansankatu 8:ssa sijaitseva rakennus puretaan uuden asuinkerrostalon tieltä. Myös Rovaniemen kunnallisklubille käänne on historiallinen, sillä klubi on toiminut tällä paikalla vuodesta 1929.

Kansankatu 8:n nykyinen kiinteistö on valmistunut vuonna 1983. Talon rakennutti Rovaniemen kunnallisklubi yhdessä Rovaniemen maalaiskunnan kanssa. Talossa toimi muun muassa maalaiskunnan terveyskeskus, ennen kuin uusi terveyskeskus nousi Pulkamontielle Saarenkylään.

Nykyään talon omistavat Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen kunnallisklubi Rovaniemen klubikiinteistö oy:n kautta. Kaupunki on hallinnut toimistotiloja toisessa ja kolmannessa kerroksessa, kunnallisklubi puolestaan ensimmäistä kerrosta ja pohjakerrosta, jossa on vuosikymmenien mittaan toiminut useita ravintoloita.

Rakennuksen toimistokerrokset ovat olleet tyhjillään pian kaksi vuotta. Niissä toimi viimeksi vapaaehtoistyönkeskus Neuvokas, jolle kaupunki etsi kesällä 2019 uudet tilat rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennukseen tehtiin ilmanvaihtoremontti vuonna 2015, mutta kaupungin tilapalvelukeskuksen päällikön Pekka Latvalan mukaan se ei poistanut kaikkia ongelmia.

Kiinteistöyhtiö on etsinyt talolle ostajaa jo muutaman vuoden ajan. Nyt rakennuksesta ja tontista on tehty esikauppasopimus YIT:n kanssa, ja myös kaavamuutos on vireillä. YIT:n tavoitteena on rakentaa tontille kuusikerroksinen asuintalo.

– Jos kaavamuutos etenee ongelmitta, pääsemme hakemaan rakennuslupaa ehkä jo kesän korvalla. Nykyinen rakennus purettaisiin sitten pois tämän vuoden aikana, sanoo rakennuttajapäällikkö Seppo Toratti YIT:ltä.

Kansankatu 8:n tontille on haettu asemakaavamuutosta, jonka myötä nykyinen rakennus puretaan. Talossa on toiminut vuosikymmenten mittaan useita suosittuja ravintoloita, joiden sisäänkäynti oli talon nurkkauksessa. Asemakaavan muutosehdotus on vastikään laitettu nähtäville. Kansankatu 8:n tontille aiotaan rakentaa kuusikerroksinen asuintalo. Talo sijoittuu tontille kapea pääty kadulle päin.
Kansankatu 8:n tontille on haettu asemakaavamuutosta, jonka myötä nykyinen rakennus puretaan. Talossa on toiminut vuosikymmenten mittaan useita suosittuja ravintoloita, joiden sisäänkäynti oli talon nurkkauksessa. Asemakaavan muutosehdotus on vastikään laitettu nähtäville.
Kansankatu 8:n tontille on haettu asemakaavamuutosta, jonka myötä nykyinen rakennus puretaan. Talossa on toiminut vuosikymmenten mittaan useita suosittuja ravintoloita, joiden sisäänkäynti oli talon nurkkauksessa. Asemakaavan muutosehdotus on vastikään laitettu nähtäville.
Kuva: Pekka Aho

Aikansa suosituimpia ravintoloita

Sekä kaupunki että kunnallisklubi toivovat, että kauppa YIT:n kanssa etenee päätepisteeseen. Molemmat haluavat päästä eroon huonokuntoisesta kiinteistöstä, joka aiheuttaa vain kuluja, kun vuokratulot puuttuvat.

Rovaniemen kunnallisklubilla on talossa vielä yksi vuokralainen, kopiopalveluita myyvä Grano, mutta eteläpäädyssä sijaitseva ravintolatila on ollut tyhjänä vuoden.

– Korona laittoi viimeisen ravintolayrittäjän polvilleen. Toki ravintolatoiminta oli jo aiemmin hiipunut parhaista vuosista, sanoo Rovaniemen kunnallisklubin puheenjohtaja Risto Laakso.

Kunnallisklubi osti Kansankatu 8:n tontin vuonna 1929, ja nykyään tontin omistaa kiinteistöyhtiö. Nykyinen rakennus on jo kolmas samalla paikalla.

Ravintolatoiminta alkoi toisen rakennuksen eli ns. puuklubin aikana ja sitä pyöritti kunnallisklubi 1970-luvulle saakka. Silloin kunnallisklubi antoi ravintolatoiminnan vuokralle, ja taloon tuli Hartsuherra-niminen ravintola.

Hartsuherra oli suosittu tanssipaikka, joka jatkoi tanssittamista vielä nykyisessäkin rakennuksessa. Hartsuherran jälkeen nykyisessä rakennuksessa ovat toimineet ainakin Kantakrouvi, Bosswell, Legenda, Finn Mac Cool, Hilpeä Krouvi ja Hööli.

Vuonna 1985 avattu Kantakrouvi ja sen seuraajat olivat aikoinaan Rovaniemen suosituimpia ravintoloita. Risto Laaksokin muistaa, kuinka Kantakrouvin ovella oli viikonloppuiltaisin pitkä jono.

– Mutta jossakin vaiheessa Kansankatu alkoi olla syrjäinen sijainti ravintolalle. Lähes kaikki ravintolatoiminta keskittyi Koskikadulle, Laakso sanoo.

Rovaniemen kunnallisklubin puheenjohtaja Risto Laakso aikoo viedä kiinteistökaupan maaliin, mutta uuden klubihuoneiston etsiminen on hänen mukaansa jo muiden tehtävä. Laakso kuvattiin klubin tiloissa vuonna 2017 klubin täyttäessä sata vuotta.
Rovaniemen kunnallisklubin puheenjohtaja Risto Laakso aikoo viedä kiinteistökaupan maaliin, mutta uuden klubihuoneiston etsiminen on hänen mukaansa jo muiden tehtävä. Laakso kuvattiin klubin tiloissa vuonna 2017 klubin täyttäessä sata vuotta.
Kuva: Anssi Jokiranta

Yhdistyksen toiminta ei kaadu talon mukana

Talon purkaminen merkitsee tietysti myös sitä, että Kunnallisklubi joutuu etsimään itselleen uudet toimitilat. Laakson mukaan yhdistys ei ole vielä päättänyt, lähteekö se ostamaan uuden klubihuoneiston vai hakeutuuko vuokralle.

– Sekin on periaatteessa mahdollista, että jatkamme toimintaa samalla paikalla uudessa talossa, kunhan se valmistuu, Laakso sanoo.

Laakson mukaan kiinteistökauppa on tärkeä yhdistyksen taloudelle, joka on kärsinyt vuokratulojen puutteesta. Hän uskoo, että perinteikkään yhdistyksen toiminta jatkuu nykyistä vilkkaampana, kunhan uudet tilat ja toimintamallit löytyvät.

– Uskon, että saamme sitten mukaan uusia ja nuorempia jäseniä. Yhdistyksen toiminta ei missään tapauksessa ole menossa hautaan talon mukana.


"Ei tänne ole tultu turhaa höpöttämään, tänne on tultu juomaan!”
Näin rovaniemeläiset muistelevat Kansankatu 8:ssa sijainneita ravintoloita Entisten nuorten Rovaniemi -ryhmässä Facebookissa:

"Kantakrouvi meidän paikka, sieltä lähti romanttisia meininkejä silloin. Oltiin nuoria ja villejä."

"Kantakrouvi oli kantapaikkamme 80-luvun puolessa välissä. Olen naimisissa edelleen saman tyypin kanssa jonka kanssa siellä rampattiin."

"Kantakrouvista 25 vuoden avioliitto ja kaksi lasta."

"Kantakrouvi eli Kantis oli aikansa legenda, eli 80-luvun puolessa välissä perustettu kuppila. Tummaa puuta ja tummia värejä sisustuksessa, keskellä tilaa oli flyygeli, jonka päälle pääsivät minun pienet ”tanssikengät” sievästi asetelluiksi koristeiksi. Olin tuiskeissani unohtanut kengät narikkaan lähtiessäni. Sieltä ne sitten löytyivät, kun tulin niitä etsimään seuraavana päivänä  . Kantikseen rynnättiin ROPS:n pelien jälkeen, usein voittoa juhlimaan."

"Eläviä muistoja noilta Kantiksen vuosilta: Asuimme parin kaverin kanssa vastapäätä kerrostalossa. Silloin 1986 keväällä Ruotsi tasoitti viimeisen minuutin kahdella maalilla ottelun ja Suomi jäi mitallitta. Katsoimme noin viiden hengen porukalla matsia meillä ja ottelun päätyttyä kukaan ei hiiskahtanutkaan, ei sanaakaan. Kävelimme kadun yli Kantakrouviin (oikeastaan olohuoneemme) ja ensimmäiset sanat tulivat vasta tiskillä olutta tilatessa. Joku sanoi yksinkertaisesti: "Voi vittu".

"Kantakrouvi taisi olla siinä ensimmäinen ravintola. Joskus -80 luvun puolivälissä kuulin, että se on suosittu paikka ja siellä on kova meno päällä. Lähdin katsomaan ja istuin siihen baaritiskille seuraamaan menoa. Baarin emäntä lisäsi musiikin tasoa säännöllisin väliajoin ja jonkin ajan kuluttua oli jo tosi kovalla. Pyysin pienentämään sitä, sain vastauksena, että se on omistajan ohjeistus myynnin lisäämiseksi. Kantakrouvin omistaja oli valtio Alkon kautta."

"Kantis oli mahtava paikka, muistoissa paras heti Sampon jälkeen."

Ravintola Hartsuherra ehti toimia sekä puuklubilla että nykyisessä rakennuksessa. Vielä 1980-luvun alussakin Hartsuherrassa tanssittiin elävän musiikin tahdisssa useana iltana viikossa. Lehtileike on Jettiset-yhtyeessä soittaneen Pekka Lehtosaaren arkistosta. Matti Kerättären muistojen kaapista löytyy Kantankrouvin oluttuoppi.
Ravintola Hartsuherra ehti toimia sekä puuklubilla että nykyisessä rakennuksessa. Vielä 1980-luvun alussakin Hartsuherrassa tanssittiin elävän musiikin tahdisssa useana iltana viikossa. Lehtileike on Jettiset-yhtyeessä soittaneen Pekka Lehtosaaren arkistosta.
Ravintola Hartsuherra ehti toimia sekä puuklubilla että nykyisessä rakennuksessa. Vielä 1980-luvun alussakin Hartsuherrassa tanssittiin elävän musiikin tahdisssa useana iltana viikossa. Lehtileike on Jettiset-yhtyeessä soittaneen Pekka Lehtosaaren arkistosta.
Kuva: Pekka Lehtosaari

"Olen eka joka tanssi Kantakrouvissa, silloinen kaljahana-asentaja kaappasi tangoon yks kaks yllättäen kun menin uuteen baariin."

"Kantakrouvi, oli tosi hyvä paikka. Ropsin pelien puoliajalla mentiin Kantikseen, siellä tarjoilijat jo ulkona ovella odottivat tarjottimet täynnä olut tuoppeja, että varmasti kaikki kerkes riipassa oluet. Ruoka oli hyvää, erityisesti Chili con carne jäänyt mieleen. Mahtavia muistoja paikasta."

"Siellä sain kokea Suomen ensimmäisen maailmanmestaruuden jääkiekossa. Ja champanja lensi kun päätöstorvi soi. Taisivat siivota kantakrouvia viikon sen jälkeen."

"Isä oli usein Kunnallisklubilla. Laitettiin sille monesti tarjoilijan mukana lappu että tuu moikkaan meitä tänne baariin. Joskus tuli, joskus ei riippuen mikä oli korttipelin tai biljardin tilanne. Mutta aina se meille kaljat tarjosi (mikä tietysti oli meidän ensisijainen tarkoitus)."

"Chili con carne tais olla ainoa ruoka jonka Kantakrouvissa söin. Iso tuoppi A-olutta 25 markkaa... Legendan ensimmäinen asiakas olin."

"Sinne ei oltu tultu istumaan ja juttelemaan joutavia. Välillä pelattiin silmäpeliä, kun ei muuta uskaltanut ja puhua ei kannattanut. Eteisessä tietopeli, jota ei kolmen oluen jälkeen kannattanut enää pelata . Olutta ja eteenpäin jonottamaan keskemmälle kaupunkia, jos armo kävisi. Keittiön vieressä kun istui, kuului välillä mikron piipitys, kun aito chilikarmee valmistui. Se oli etnistä herkkua se."

"Joskus jouduin viettämään yön tuolla ravintolassa. Olin valomerkin jälkeen käymässä veskissä ja sitten kaikki valot sammui. No mikäs siinä, henkilökuntaa ei enää paikalla, ovista ei päässyt ulos eikä minnekään, onneksi oli jottain valoa. Puhelin sentään toimi, soitin sillä 112. No ei niitä kiinnostanut kun ei ole tullut hälytystä. Löysin kuiten jostain pari viinapulloa, niitä siinä sitten yönaikana join ja aamulla tuli joku herättämään mut, taisi olla siivooja. Ihmetteli kovin kuin olen ollut täällä koko yön ilman että hälytykset ei ole lauenneet. No mie olinkin kait se näkymätön mies."

"Bosswell, tuttavallisesti Bossukka oli 90-luvun alussa koko Rovaniemen nuorisolle alkuillan kokoontumispaikka ennen siirtymistä yökerhoihin. Yleensä illan nousujohteisin tunnelma oli juuri Bossukassa."

"Pitkät jonot Legendaan. Musiikki soi niin pirun isolla ettei voinu keskustella. ”Ei tänne ole tultu turhaa höpöttämään, tänne on tultu juomaan !”

"Itse muistan aloittaneeni käymisen Boswell-aikoina ja silloin siellä osallistumassa MM-kisastudioon ja kaljanjuontiskapaan. Boswell oli niihin aikoihin paikka, johon piti jonottaa kuin yökerhoon konsanaan. Paljon muistoja."

"Kun olin vuodesta -89 alkaen taksikeskuksessa töissä, ihmiset tilasivat kolikkopuhelimesta taksia itselleen, niin me tiedettiin heti puheluun vastattaessa, mistä taksia ollaan tilaamassa kun se kolikkopuhelin piti sellaisen tunnistettavan äänen ennen kuin sieltä alkoi kuulua puhetta."



Tausta

Hakasen puustellista puuklubiin

Vuonna 1917 perustettu Rovaniemen kunnallisklubi toimi alkuvuotensa useissa eri vuokratiloissa. Vuonna 1929 klubi osti asioitsija Vilho Hakaselta talon, joka sijaitsi nykyisen Kansankatu 8:n paikalla. Myöhemmin klubi lunasti myös tontin itselleen.

Klubi sai taloonsa lahjoituksena muun muassa biljardipöydän. Biljardin pelaaminen on edelleen erittäin suosittu harrastus klubilaisten keskuudessa.

Hakasen "puustellissa" kunnallisklubin toiminta ja talous vakiintuivat niin, että pian harkittiin jo tilojen laajentamista. Töihin ei kuitenkaan ehditty alkaa ennen sodan syttymistä. Evakosta palatessa Hakasen talosta oli jäljellä vain rauniot.

Sodan jälkeen kunnallisklubi jälleenrakennettiin kuten muukin Rovaniemi. 1980-luvun alussa oltiin kuitenkin taas siinä tilanteessa, että uuden klubitilan rakentaminen koettiin välttämättömäksi. Toiseksi osakkaaksi Rovaniemen klubikiinteistö -yhtiöön tuli Rovaniemen maalaiskunta.

Legendaarinen puuklubi purettiin maaliskuussa 1982, ja uusi kerrostalo valmistui vuoden kuluttua. Klubihuoneisto avasi ovensa nykyisissä tiloissaan 26.3.1983.

Kun Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006, maalaiskunnan osuus kiinteistöyhtiöstä siirtyi kaupungille. Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 52,46 prosenttia ja kunnallisklubi 47,54 prosenttia.

Lähde: Juhani Niskan kirjoittama historiikki "Rovaniemen kunnallisklubi ry:n 90-vuotinen toiminta" vuodelta 2007.
Ilmoita asiavirheestä