kolumni: Han­ka­lat ajat vaa­ti­vat jät­ti­mäi­siä uh­rauk­sia, mutta ei koskaan kau­pun­geis­sa

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tal­vi­so­ta ja Nato kiin­nos­ta­vat

Venäläinen historioitsija Pavel Aptekar toteaa Venäjän valtion talvisotaa koskevien arkistojen perusteella, että "ensimmäinen yksityiskohtainen sotasuunnitelma Suomen-sotaa varten laadittiin jo vuoden 1939 maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa". Aptekarin mukaan hyökkäämisestä oli siis päätetty jo aiemmin, vaikka rauhanneuvotteluja näennäisesti käytiinkin.

Petroskoissa järjestettiin marraskuun lopulla vuonna 2019 yleisötilaisuus talvisodan alkamisen 80-vuotispäivän muistoksi. Yksi esiintyjistä oli Petroskoin yliopiston professori Juri Kilin. Kiliniltä kysyttiin muun muassa, valmistautuiko Neuvostoliitto toteuttamaan Suomelle ehdotetut aluevaihdokset. – Ei, ei tietenkään valmistautunut. Se oli tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua. Tässä meni pohja pois monilta suomalaisilta, jotka yrittivät syyttää talvisodasta silloista ulkoministeri Eljas Erkkoa.

Venäjän valmistautuminen Natoa vastaan. Uusi yhdistelmäarmeija muodostetaan osaksi pohjoista laivastoa. Se kattaa Venäjän rajan pohjoisessa, mukaan lukien Suomen ja Norjan kanssa.

Uuden armeijan luominen on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon. Moskovan ja Leningradin (huomaa ei Pietarin) sotilaspiirit voidaan muodostaa jo 1. syyskuuta 2023. Venäjän asiantuntijat huomauttavat, että piirien jälleenrakentaminen on välttämätön askel, koska Leningrad torjuu uhkia Suomesta ja Virosta, jotka liittyivät Natoon, ja Moskova Ukrainan suuntaan.

Puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti viime vuonna suunnitelmista jakaa läntinen sotilaspiiri kahteen piiriin. Karjalaan muodostetaan uusi armeijakunta, johon kuuluu kolme moottoroitua kivääridivisioonaa osana maavoimia ja kaksi ilmavoimien rynnäkködivisioonaa. Syynä päätöksiin oli Suomen ja Ruotsin pyrkimys Natoon.

Kaiken tämän perusteella ihmettelen, saako tavallinen Venäjän kansalainen ostettua limppua, maitoa, perunoita ja kaaleja edes kaupasta.