Kehotuksen Riihimäen vankilan vartijan pahoinpitelyyn viime elokuussa antoi yksi rikollisjärjestö United Brotherhoodin (UB) johtajista, epäilevät viranomaiset.
Etelä-Suomen syyttäjävirasto kertoo, että kyseistä jengipomoa vastaan on nostettu syyte yllytyksestä virkamiehen pahoinpitelyyn ja väkivaltaiseen vastustamiseen. Lisäksi Lännen Media on tutustunut viranomaisasiakirjoihin, jotka antavat tarkemman kuvan pahoinpitelyn kulusta.
Keskusrikospoliisi vahvistaa LM:n tiedot.
– Epäilemme, että eräs jengiin kuuluva henkilö myötävaikutti toiminnallaan vanginvartijan pahoinpitelyyn, sanoo tutkinnanjohtaja Kimmo Sainio keskusrikospoliisista (Krp).
Pahoinpitelyjuttu käsitellään osana laajaa UB-vyyhtiä, jossa syyttäjä vaatii rangaistusta lukuisista törkeistä rikoksista UB-jengijohtaja Tero Holopaiselle ja 37 muulle henkilölle. Vyyhdin käsittelyn on tarkoitus alkaa tiistaiaamuna.
Holopainen ei ole syytettynä virkamiehen pahoinpitelyyn liittyvässä haarassa.
Motiivina kosto
Viranomaisasiakirjojen mukaan Riihimäen vankilan vartijaan viime elokuussa kohdistuneen väkivallan motiivina oli kosto siitä, että uhri työskentelee vanginvartijana. Viranomainen katsoo, että pahoinpitely tehtiin kaikkien vankilassa olevien UB:n jäsenten hyödyksi.
UB:n jäsenistä valtaosa istuu tällä hetkellä vankilassa.
Poliisi pääsi vanginvartijan pahoinpitelyyn liittyvän käskyketjun jäljille huumerikoksen tutkinnan yhteydessä tehdyn puhelinkuuntelun avulla.
Lain mukaan käräjäoikeuden on vielä ratkaistava, antaako se luvan käyttää kuuntelussa saatua todistusaineistoa myös pahoinpitelysyytteiden tukena. Oikeuden lupaa tarvitaan, sillä poliisilla oli oikeus kuunteluun vain huumerikoksen tutkimiseksi.
Jos oikeus ei hyväksy ylimääräisen tiedon hyödyntämistä todistusaineistona, näyttö vanginvartijan pahoinpitelyjutussa saattaa jäädä liian ohueksi, jotta tuomitsemiskynnys ylittyisi.
Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että pahoinpitely tapahtui.
Jengiläinen epäröi
Viranomaisasiakirjojen mukaan vanginvartijan kimppuun hyökkäsi kaksi UB-jengin täysjäsentä.
He törmäsivät sattumalta uhriin Vantaalla elokuisena sunnuntai-iltapäivänä, jolloin toinen heistä soitti yhdelle jengin johtajakolmikon jäsenelle. Soittaja kertoi haluavansa pahoinpidellä vanginvartijaksi tunnistamansa miehen, mutta epäröi tekoon ryhtymistä.
Jengin johtaja kannusti jengihierarkiassa alempana olevia jengiläisiä usean otteeseen käyttämään tilaisuuden hyväksi, koska "vastaavaa tilannetta ei tule koskaan vastaan".
Jengijohtajan yllyttämänä UB-jengin punamustaan tunnusväriin pukeutuneet miehet kävivät vartijan kimppuun. Kaadettuaan uhrin maahan he jatkoivat tämän potkimista ja lyömistä.
Pahoinpitely keskeytyi, kun sattumalta paikalla olleet kaksi ruotsalaista poliisia taltuttivat hyökkääjät.
Uhri sai pahoinpitelyssä ruhjeita eri puolille kehoa.
Jengit kannustaneet pahoinpitelyihin
LM kertoi viime syyskuussa, että UB on kerännyt rahaa Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) työntekijöiden pahoinpitelyjä varten.
Syksyn aikana vanginvartijat joutuivat uusien pahoinpitelyiden kohteeksi.
Yhteensä kesä-joulukuussa 2019 väkivallan kohteeksi joutui 11 vanginvartijaa vankilassa ja vapaa-ajallaan.
Joulukuussa LM uutisoi (12.12.) saaneensa haltuunsa Risen elokuussa henkilökunnalleen jakaman varoituksen.
Vankeja oli tuolloin kannustettu viranomaisvastaisuuteen kaikissa vankiloissa, joissa istuu UB:n jäseniä.
– Lisäksi on viitteitä siitä, että United Brotherhood ja Hells Angels kannustavat vankilaviranomaisiin kohdistuviin väkivallantekoihin myös vankiloiden ulkopuolella, Rise varoitti elokuussa henkilökunnalleen lähettämässään tiedotteessa.
"Taustalla rikollisjengit"
Rise kertoi maaliskuun alussa, että kaikkien viime vuonna tapahtuneiden pahoinpitelyjen taustalla ovat rikollisjengit. Rise ei tarkentanut, mitä jengejä se tarkoittaa.
Vaikka UB ja Helvetin Enkelit ovat siis vankilaviranomaisen mukaan kannustaneet väkivaltaan vanginvartijoita kohtaan, tämä ei tarkoita, että viranomaisen mukaan tekojen taustalla olisi välttämättä juuri UB, Helvetin Enkelit tai niiden alajengit.
Krp arvioi LM:n jutussa viime joulukuussa (12.12.), että pahoinpitelyt ovat vastatoimi viranomaisten koville toimille järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Tammikuussa (3.1.) Krp totesi LM:n jutussa, että jopa vihollisjengit ovat maailmalla tehneet yhteistyötä, jos se on hyödyttänyt selvästi kaikkia osapuolia.
Samassa jutussa Krp totesi, että olisi naiivia ajatella, etteivät viranomaiset jatkaisi UB:n lakkauttamisen onnistumisen jälkeen seuraavaan liivijengiin.
On siis mahdollista, että muutkin jengit osallistuvat yhteistyöhön pelotellakseen viranomaisia ja vaikeuttaakseen näiden toimintaa.
Risen työntekijöitä suojauksessa
Rise kertoi maaliskuussa, että on joutunut laittamaan kaksi henkilökuntansa jäsentä suojaukseen näihin kohdistuvien väkivaltasuunnitelmien takia.
Poliisi tutkii jälleen uutta vanginvartijan pahoinpitelyä, uutisoi LM maaliskuun alussa (4.3.).
Vanginvartijoihin kohdistuneen pahoinpitelysuman 12. uhri sai vammoja muun muassa päähän osuneista potkuista helmikuun puolessa välissä Helsingissä.
LM:n tietojen mukaan toinen tekijöistä kytkeytyy UB-jengiin sen alajengin Bad Union kautta.
– Tässä vaiheessa näyttää, että jengin johdosta ei ainakaan ole tullut käskyä tähän tekoon. Mutta jutun esitutkinta on kesken, osaan kertoa enemmän myöhemmin, sanoo jutun tutkinnanjohtaja Kimmo Sainio Krp:stä.
UB-vyyhti oikeuteen
Laajan UB-rikosvyyhdin käsittelyn on tarkoitus alkaa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla tiistaiaamuna.
Syyttäjä vaatii jutussa rangaistusta muun muassa törkeistä huumausainerikoksista, törkeistä ampuma-aserikoksista, törkeistä kätkemisrikoksista, törkeästä ryöstöstä ja törkeästä pahoinpitelystä.
Maanantaina oikeus tiedotti, että sille on toimitettu väite, että käsittelyä pitäisi siirtää myöhemmäksi koronakriisin takia. Oikeus päättää käsittelyn aloittamisesta tai mahdollisesta siirtämisestä tiistaiaamuna heti oikeudenkäynnin aluksi.
Juttuvyyhti liittyy viranomaisten suuroperaation lopettaa UB:n toiminta.
Krp on määritellyt UB:n Suomen vaarallisimmaksi rikollisjärjestöksi.
Poliisihallitus vaatii jengin lakkauttamista. Lakkauttamisasian käsittelyn oli tarkoitus alkaa oikeudessa huhtikuussa, mutta sen käsittelyä on siirretty koronatilanteen takia.