Tilaajille

Syr­jä­seu­tu­jen jän­nit­tä­väs­tä ke­sä­puu­has­ta on tullut ka­toa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä – Tam­mu­kan pyy­tä­jät toi­vo­vat lain­sää­dän­töön sel­keyt­tä

Varovainen hiivintä hiljaiselle purolle ja pilkkukylkisen saaliin nappaaminen ovat monen syrjäseutujen kasvatin parhaita lapsuusmuistoja. Sittemmin rajut metsäojitukset ja epäselvä lainsäädäntö ovat tehneet tammukan pyynnistä salamyhkäistä harvojen herkkua.

Sodankyläläisen Yrjö Suutarin mukaan tammukkapurolla on ihan oma tunnelmansa ja tuoksunsa. Suutari on pyytänyt tammukkaa lapsesta asti. Tämä kuva on otettu joskus 90-luvulla.
Sodankyläläisen Yrjö Suutarin mukaan tammukkapurolla on ihan oma tunnelmansa ja tuoksunsa. Suutari on pyytänyt tammukkaa lapsesta asti. Tämä kuva on otettu joskus 90-luvulla.
Kuva: Yrjö Suutarin kotialbumi

Tammukka, tammakko, tonko, kilttu, forelli vai sittenkin purotaimen? Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan, ja vanha viisaus tuntuu pitävän jälleen paikkansa.

Kalat ja erityisesti lohikalat herättävät tunnetusti intohimoja, mutta tammukoiden kohdalla tunne on aivan omaa luokkaansa. Ainakin jos asiaa kysyy niiltä, joilla lapsuuden parhaisiin muistoihin ja myös aikuisiän ikimuistoisiin elämyksiin kuuluvat kesäiset retket tammukkapuroille.