Ensimmäiset ihmiset ovat varmasti syöneet seisaaltaan. Ihminen on keksinyt istualtaan syömisen. Rooman keisarit söivät makuultaan.
Seisaalta syömisessä ruoka menee perille, ei jää syliin. Hän on valmiina heti taistelemaan tai pakenemaan. Lihominenkin johtuu usein siitä, että pöydän äärellä viipyillään ja syödään liikaa.
Syömisestä on tehty hartaus ja jumalanpalvelus kaikkine turhine kattauksineen. Ruoka pitäisi nopeasti syödä seisaaltaan sormilla pikku pakorefleksi valppaus koko ajan päällä, näin läskejä ei kertyisi vyölle. Länsimaisen ihmisen ruokailuun voisi hyvin kuulua aterian katkaisu pienellä "hyökkäyksellä" ja paniikilla, jonka jälkeen palattaisiin taas nopeasti syömään loput ruoasta. Läskikin saisi liikettä.
Ruokailusta on tahallisesti tehty pitkitetty hetki, että ihmiset söisivät liikaa. Mene minne tahansa, siellä syödään. Menet kylään, emäntä alkaa heti tuputtaa ruokaa. Elokuvateattereissa syödään, kotisohvalla syödään, öisin syödään muulloinkin kuin jouluna. Ravintolassa ja pahaisessa nakkikojussakin syödään.
Ennen ihminen pyydysti itse ruokansa ja kuoli usein jahdissa. Jos saalista ei tullut, ihminen ja heimo kuolivat nälkään. Maanviljely opetti ihmisen laiskaksi. Helposti syötävät puuro, leipä ja pottu tulivat tilalle. Silakastakin sai vain kuusi metriä pitkän lapamadon.
Ihminen on luotu syömään. Viimeisellä ehtoollisellakin syötiin. Ihmisen pitäisi elää kuin gepardi. Saalis toisi hetken helpotuksen, mutta ruokaa pitäisi taas seuraavana päivänä pyytää nälkäkuoleman partaalle asti. Ruoka tuodaan nykyisin jopa valmiina eteen.
Jutun tuoteseloste on satiiri ja ironia pieninä annoksina nautittuna. Taas syödään, joten siitä on kenenkään turha pahoittaa mieltään tai ahdistua. Ahdistukseen voi tehdä leivän jääkaapista tai imeskellä kuivempaa ruisleipäkannikkaa hampaita katkaisematta.