Suomella on suuria vaikeuksia saavuttaa EU:n maankäyttösektorille kaudelle 2021–2025 asettamat ilmastovelvoitteet, varoittaa Suomen ympäristökeskus (Syke) tuoreessa raportissaan.
Suomi uhkaa Syken mukaan jäädä jälkeen EU:n velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla vuoden 2025 osalta.
– On epätodennäköistä, että tehokkaita ohjauskeinoja pystytään ottamaan näin lyhyellä aikavälillä käyttöön, minkä vuoksi olemme vaikeassa tilanteessa, sanoo Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen.
EU on asettanut maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorille sitovat jäsenmaakohtaiset velvoitteet vuosille 2021–2025 ja 2026–2030. Vaikka vuoden 2025 tavoite uhkaa karata Suomelta saavuttamattomiin, pitäisi Pihlaisen mukaan toimiin ryhtyä viimeistään nyt, jottei saman tilanteen edessä oltaisi seuraavalla vertailujaksolla.
– Nyt heti pitäisi aloittaa ohjauskeinojen käyttöönoton selvitys ja niiden, jotta ne voitaisiin saada mahdollisimman pian käyttöön, Pihlainen peräänkuuluttaa.
Suomen metsien hiilinielu on pienentynyt 1990- ja 2000-lukujen tasosta hakkuiden kasvun ja metsien kasvuvauhdin hidastumisen seurauksena.
Mikäli vuosien 2010–2021 kehitys jatkuu samanlaisena, muuttuvat metsät Syken mukaan päästölähteeksi vuonna 2025.
Pitää toimia määrätietoisesti, muttei hätiköiden
Yksi tehokas keino hiilinielujen vahvistamiseksi olisi Pihlaisen mukaan hiilitukijärjestelmä, jossa yhdistyisi samanaikaisesti keppi ja porkkana.
– Käytännössä metsän säilyttämisestä hiilinieluna saisi tukea ja metsän hakkaamisesta pitäisi maksaa veroa. Se vaikuttaa siihen, miten metsän omistajien kannattaa ihan rahaa ajatellen kasvattaa metsiensä hiilensidontaa. Jos tuen taso laitetaan tarpeeksi korkeaksi, olisi keino kyllä hyvinkin riittävä, Pihlainen sanoo.
Syken torstaina julkistetussa raportissa metsänielujen kehityssuunnista esitellään myös muita ohjauskeinoja hiilinielujen kasvattamiseen. Raportti näkee eniten hyötyjä hiilitukijärjestelmän lisäksi muun muassa suojelupinta-alan lisäyksellä ja puupolttoaineiden verotuen poistolla. Kaikilla ohjauskeinoilla on raportin mukaan omat puutteensa ainakin lyhyellä aikavälillä.
Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden tuotot voivat pienentyä. Toisaalta liian hätiköidysti käyttöön otetuilla keinoilla saattaa olla epätoivottuja vaikutuksia.
– Toimijoille pitää olla mahdollista sopeutua muutokseen. Kiire on, mutta ei pidä hätiköidä.
Toisaalta myös EU:n maankäyttösektorille asettamien velvoitteiden alittaminen voi koitua Suomelle kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden takia.
Raportti on vahva viesti myös tulevan hallituksen suuntaan siitä, että Suomella on kiire.
– Kyllä me tietysti toivomme, että viestimme kuultaisiin hallituksessa asti.