Suuren journalistipalkinnon vuoden 2024 ehdokkaat on julkaistu tänään.
Ehdolla vuoden jutuksi on esimerkiksi Helsingin Sanomien juttu, jossa yhdestä Suomen kansalliskirjailijoista, Mika Waltarista, paljastui uusi, aiempaa synkempi puoli hänen ennestään julkaisemattomien tekstiensä löytymisen myötä.
Lisäksi ehdolla vuoden jutuksi on MTV:n uutisten skuuppi siitä, miten ja miksi Suomi jäi pois Ukrainan tasa-arvoliittoumasta, koska liittoumassa edistettiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Kolmas ehdokas vuoden jutuksi on Ilta-Sanomien juttu, jossa tummaihoista Lucia-neitoa rasistisesti kommentoineilta ihmisiltä kysyttiin, miksi he olivat tehneet niin.
Vuoden journalisteiksi ovat ehdolla Ylen Iida Tikka, Ilta-Sanomien Marko Lempinen ja Iltalehden Mari Julku.
Suuri journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus, ja siihen sisältyy neljä palkintoluokkaa. Vuoden jutun ja vuoden journalistin lisäksi palkitaan vuoden uudistaja sekä vuoden alueellinen juttu. Voittajat julkistetaan 12. maaliskuuta.
Palkinnon jakaa Päätoimittajien yhdistys yhdessä kymmenen mediayhtiön kanssa. Suurta journalistipalkintoa on jaettu vuodesta 2001 lähtien.
Tekoäly lukee toimittajien tekstit
Vuoden uudistaja -palkintoluokassa on ehdolla muun muassa STT:n ja Bauer Median tekoälyuutiset radiossa. Vuoden uudistajana palkitaan journalisti tai työryhmä, joka on saanut aikaan merkittävän journalistiseen työhön liittyvän uudistuksen tai uudistanut median jakelukanavia tai kerronnan tapoja.
STT ja kotimaisen kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media aloittivat viime keväänä yhteistyön, jonka myötä uutistoimiston uutissisältöjä on kuultu Bauer Median kanavilla. Yhtiön kanavia ovat muun muassa Radio Nova, Radio City ja NRJ.
Uutislähetysten tekstit ovat STT:n journalistien kirjoittamia, ja niitä lukevat Bauer Median kehittämät tekoälyäänet.
Projektista STT:llä vastannut liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki toteaa, että innovaatioissa on harvoin kyse jostain aivan täysin uudesta asiasta. Hän huomauttaa, että kieliteknologiaa on käytetty tekstin muuttamisessa puheeksi vuosikausia ja uutistekstejä kirjoitettu puhuttavaksi tarkoitettuun muotoon vuosikymmeniä.
– Uutistyössä keskeisin haaste on se, miten tekoälyä tuodaan osaksi uutisprosessia vaarantamatta journalistista luotettavuutta. Koneäänet ovat arjessamme tuttuja esimerkiksi autojen navigaattoreista, mutta pelkkä sujuva puhesyntetisaattori ei tee koneesta hyvää uutisankkuria.
STT:n uutistuotannossa lyhyet uutisversiot on kirjoitettu suoraan soveltuvaksi puhuttuun muotoon. Bauer Median radiokanavien tekoälyankkurit eivät muokkaa lähetyksissä kuultuja sisältöjä vaan ainoastaan lukevat ääneen STT:n toimittajien kirjoittamia ja toimitusprosessin läpi käyneitä uutisia.
Toimituspäällikkö Janne Huuskosen mukaan tekoälyradiouutiset ovat muuttaneet STT:n toimittajien työtä vain vähän.
– Ehkä vähän piti hioa suuhun sopivan tekstin kirjoittamista. Vaikka STT:n toimittajien lukemia uutisia ei ole tehty useaan vuoteen, emme koskaan lopettaneet radioon soveltuvien versioiden kirjoittamista. Meillä on koko ajan ollut asiakkaita, joilla on ollut käyttöä niille, Huuskonen kertoo.
Lokakuussa tekoälyradioprojektille myönnettiin Euroopan uutistoimistojen liiton EANAn vuosittainen innovaatiopalkinto.
11:18 Juttua päivitetty kauttaaltaan.
11:59 Juttua täydennetty.
