Klaus Härön ohjaama Ei koskaan yksin on tämän vuoden katsotuin kotimainen elokuva. Historiallinen draama on vielä elokuvateattereissa, kun Härön seuraavan elokuvan tuotannosta on jo päätetty.
Syksyllä kuvattava Hetki ennen valoa käsittelee muun muassa ajankohtaista aihetta, hoitoalan kriisiä. Pääosia esittävät Alma Pöysti ja Oona Airola. Tapahtumat sijoittuvat nykyajan Helsinkiin, ja se on Härölle pitkästä aikaa uutta.
– Elokuva kysyy, kuka hoitaa hoitajaa. Kun hoitaja väsyy, maailma pysähtyy, Härö kuvailee.
Hetki ennen valoa kertoo kahdesta naisesta, uupumuksesta kärsivästä hoitajasta ja vastasyntyneen äidistä. Ohjaaja kertoo palavansa halusta käsitellä asioita nyt suoremmin ja tässä hetkessä.
– Monissa aiemmissa elokuvissani on ollut korotettu ja romanttinenkin tyyli, Härö sanoo.
– Nyt tullaan nykyhetkeen. Kauneus ei ole maisemien kauneutta vaan sitä, että joku tekee asioita toisten puolesta.
Ohjaajan mukaan tätä kauneutta löytyy odottamattomista paikoista, kuten sairaalan kiireiden keskeltä. Onko kyse siis karusta realismista?
– Elokuva ei ole siloiteltu, Härö vastaa.
Pitkiä prosesseja
Kuvaukset alkavat syyskuussa, ja elokuva valmistuu syksyllä 2026.
Härö kertoo itse olevansa vielä Ei koskaan yksin -elokuvan pitkän prosessin sammutteluvaiheessa. 1940-luvun tositapahtumista ammentava draama oli tekeillä kaikkiaan yli viitisentoista vuotta, joten siitä luopuminenkin kestää.
– Vuosien ajan pöydällä oli paperikasa, jonka päällä luki Ei koskaan yksin. Siinä on totuttelemista, kun kasa on poissa, ohjaaja sanoo.
Toki tuon kaaren puitteissa Härö teki useita muitakin elokuvia, mukaan lukien kansainväliset läpimurtonsa, ja nousi yhdeksi Suomen suosituimmista ohjaajista. Siis niiden joukkoon, joiden teoksia mennään katsomaan nimenomaan ohjaajan nimen tuoman lupauksen perusteella.
Uusi elokuva ei ole sekään hetkellisen inspiraation tulos. Suunnitelmia on ollut yli viiden vuoden ajan.
Käsikirjoittajat Jimmy Karlsson ja Kirsi Vikman ovat työskennelleet Härön kanssa useita kertoja aiemminkin. Yhteistyö alkoi jo elokuvalla Äideistä parhain yli parikymmentä vuotta sitten.
Hetki ennen valoa sai jo koronavuosina käsikirjoitus- ja kehittelytukia työnimellä Blue Baby.
– Nimi viittasi lapsen sydänsairauteen, siihen kun sydän ei saa happea ja lapsi alkaa sinertää, Härö paljastaa.
Suurten tunteiden aihe
Hoitoalan kriisi ei sekään ole uusi ilmiö. Härö muistuttaa, että terveydenhoidon kriiseistä on puhuttu jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan.
– Hoitajat ovat viestittäneet, etteivät enää jaksa. Siitä kuullessa herää voimakas halu ottaa kantaa, ohjaaja sanoo.
– Ensin on yhtä mieltä asiasta. Se, kenen puolella on, voi muuttua kun asioita penkoo. Ja kun penkoo lisää, käsitykset muuttuvat taas.
Tunteisiin käyvän aiheen purkaminen tarinaksi on saanut Härön huomaamaan, että hänenkin halunsa olla tiukasti jotain mieltä vain korostuu, kun maailma ympärillä polarisoituu. Hän ei kerro, millaisia johtopäätöksiä tuleva elokuva tekee.
– Mitä jos sen sijaan, että kaikki kertovat kovaan ääneen kenen puolella ovat, istuisimme alas ratkaisemaan näitä isoja asioita, Härö sanoo.
– Mikään asia ei löydä ratkaisuaan sillä, että esitämme voimakkaita mielipiteitä.
Härö kertoo odottavansa innolla yhteistyötä Pöystin ja Airolan kanssa. Pöysti näytteli jo hänen televisioelokuvassaan Kaksi kotia, joka valmistui 2013.
– Krzysztof Kieślowski sanoi, että ohjaajan pitäisi tehdä itsensä tarpeettomaksi. Kun juttu on oikeassa uomassa, voit katsoa sivusta, kun näyttelijät vievät sitä.
Pöysti esittää elokuvassa sairaanhoitajaa ja Airola vaikeaan tilanteeseen joutuvaa äitiä.
– Jos vain voin kattaa pöydän heille, saan innolla itsekin odottaa, mitä sieltä tulee, Härö sanoo.
