EU:n tavoitteena on torjua työssä käyvien köyhyyttä parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa sekä edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin – EU:n vähimmäispalkkadirektiivi hyväksyttiin EU:ssa 14.9.2022.
Jäsenvaltioiden tulee edistää työehtosopimusneuvotteluja ja pyrkiä lisäämään sopimusten kattavuutta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten tavoite on sama. EU ja ILO tunnistavat, että työntekijät ovat työmarkkinoilla heikompi osapuoli.
Työehtosopimukset ja niiden valvonta turvaavat kohtuullista toimeentuloa, edistävät palkkatasa-arvoa ja yhdenvertaisempia mahdollisuuksia elämässä. Ne turvaavat myös yritysten yhdenvertaista kilpailua.
Jos työehtosopimusten piirissä on alle 80 prosenttia työntekijöistä, jäsenmaan on laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa toimintasuunnitelma sopimusten kattavuuden lisäämiseksi. Jos palkat määräytyvät vain työehtosopimusten mukaan, se ei ole velvollinen ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa.
Ruotsissa 90 prosenttia työntekijöistä on työehtosopimusten piirissä. Muutoinkin työantajien ja työntekijöiden hyvä yhteistoiminta on edistänyt yritysten tuottavuutta. Suomen hallitus katsoo, ettei ole tarvetta lakisääteiseen vähimmäispalkkaan, vaikka selvitystä yleissitovuuden kattavuudesta ei ole. Erityisesti maahanmuuttajiin kohdistuvan palkkasyrjinnän takia vähimmäispalkasta tulisi säätää.
Työelämän muutokset puoltavat paikallisen sopimusten laajentamista. Ammatti- ja työnantajaliitot ovat edistäneet paikallista sopimista. Suomen Yrittäjät on ”käki” työmarkkinapesässä. Sen painostuksesta hallitus ajaa työnantajakohtaisia, paikallisia sopimuksia lain avulla työmarkkinaosapuolten yli, järjestäytymättömien työnantajien kanssa.
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Saksassa hallitus pyrkii sivuuttamaan työntekijäjärjestön ja luottamusmiehen. Esitys antaisi työnantajakohtaisissa sopimuksissa sopimusvaltuudet luottamusvaltuutetulle, jonka järjestöön kuulumattomat työntekijät ovat valinneet, jopa luottamusmiehen rinnalle. Esitys luo konflikteja.
ILO:n sopimukset edellyttävät, ettei tuollaista edustajaa käytetä heikentämään ammattiyhdistyksen ja luottamusmiehen asemaa. Hallituksen esitys heikentää työmarkkinajärjestöjen asemaa vastoin EU:n vähimmäispalkkadirektiiviä ja ILO:n sopimuksia.