Sitra julkaisi 1994 vision Uusi teollinen Suomi. Siinä Martin Ollus ideoi: "Sijaintimme ja luontomme ansiosta voimme määrätietoisesti hankkia tänne sellaista teollisuutta, jota ei haluta säilyttää tiheästi asutussa Länsi-Euroopassa siihen liittyvien riskien takia.” Esimerkkinä hän mainitsee ydinjätteen loppusijoituksen.
Vallitsevat lounaistuuletkin veisivät saaste- ja radioaktiiviset päästöt Länsi-Euroopasta kohti Suomea. Elintarvikkeiden tuotanto lopetettaisi saastumisen takia.
Suomesta tehtiin 2011 houkutteleva sijoituskohde kaivosteollisuudelle. Malmioidemme yleensä heikot pitoisuudet ratkaistiin suurilla koneilla ja valtavilla avolouhoksilla. Tukesin sivulta saa haulla "malminetsintäluvat ja valtaukset" 3 758 tulosta. Latitude 66 Cobalt Oy:n viisi uutta malminetsintälupahakemusta, yhteensä noin 7 000 hehtaaria, koskevat Rovaniemeä.
Latitude 66 on yrittänyt vuosia saada lupaa kaivaa Ruka–Oulanka-alueella, taustavoimana on Dragon Miningin ja Australian pörssin merkittäviä kaivossijoittajia. Kuusamon sulfidimalmeissa on kultaa ja uraania.
Kymmenet ongelmakaivoksiksi luokitellut sulfidimalmikaivokset saastuttavat vuosikymmeniä sulkemisensa jälkeen. Malmin murskauksesta ja jätekasoista raskasmetallit ja radioaktiiviset aineet leviävät kontrolloimatta vesiin ja maaperään. Juomasuon kulta oli tarkoitus rikastaa syanidilla. Yritysten voittoa tuetaan johtamalla jätevedet jopa ilman lupaa läheisiin vesistöihin, jätealtaiden pohjat tehdään kaatopaikkojen pohjia heikommiksi. Kuka valvoo?
Rovaniemen tutkittavat malmiot muistuttavat Kuusamon malmeja, mainitaan kulta, koboltti ja kupari. Koboltti on ympäristömyrkky kuten uraani – tätä ei haluta mainita – ja muut raskasmetallit.
Rovaniemellä etenee myös Ounasvaaran hotellihanke, joka toteutuessaan pilaa sekä rovaniemeläisten ulkoiluparatiisin että kaupungin imagon ja maiseman. Ketkä hyötyvät?
Vaalit ovat tulossa. Äänestäjien tulee ryhdistäytyä ja selvittää ehdokkaiden aiemmat äänestykset sekä tarkoilla kysymyksillä se, miten ehdokkaat ja puolueet suhtautuvat elinympäristössämme suunniteltuihin muutoksiin – jotta emme ajautuisi pimein lyhdyin kohti jäte-Suomea.