Suomi hakee ryhtiä EU-vaikuttamiseen. Hallitus määritteli avaintavoitteensa kaudelle 2024–2029. Myös periaatepäätös EU-ennakkovaikuttamisesta on hyväksytty. Ne sisältävät tavoitteen nostaa Suomen kansallisen edun edistäminen ja puolustaminen jokaisen ministeriön keskeiseksi prioriteetiksi.
Pidän linjausta merkittävänä. Suomi on ollut monissa lainsäädäntöhankkeissa jälkikäteisesti valvomassa etujaan. Nyt ymmärretään se, että elinvoimaamme on puolustettava itsekkäämmin. Yksi osa tätä on logistisen kilpailukykymme vahvistaminen.
Sijaintimme takia yrityksillämme on suuremmat logistiikkakustannukset. Tuoreen selvityksen mukaan yritysten logistiikkakustannukset olivat 50,5 miljardia euroa 2022. Luku oli 39,3 miljardia 2019. Kasvu on hurja ja se tulee kasvamaan.
On arvioitu, että yli 70 prosenttia kuljetusalaan vaikuttavasta lainsäädännöstä on vähintäänkin osin sidonnaista EU-säädöksille. Kuljetusalalla onkin tuotu esiin kriittisiä näkemyksiä esityksistä, jotka heikentävät suhteellisesti logistisista kilpailukykyämme ja vaikuttavat yritysten toimintaan. Ne ovat usein pohjoiseen maahamme sopimattomia.
Suomella on käytössään Euroopan suurimmat mitat ja massat. Ne ovat osa logistista kilpailukykyämme. Komissio ehdotti, että Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä ajoneuvojen korkeutta olisi madallettu 40 sentillä – järjetöntä. Ilman SKAL:n työtä muutosta ei olisi tapahtunut. Jatkossa on huolehdittava, ettei Suomen asema heikkene samankaltaisissa väännöissä.
Suomen erityispiirteet on tunnistettava entistä vahvemmin. Ne korostuvat, kun sijaintimme ja asemamme on muuttunut itärajan sulkeuduttua. Suomi on yhä enemmän saarimainen suhteessa muuhun Eurooppaan. Saavutettavuuden turvaaminen on entistä tärkeämpää. Siksi liikenteen toimintaedellytyksiä tulee parantaa.
Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa energian saatavuuteen ja myös ilmastotavoitteisiin. Päästövähennysten rinnalla huomio pitää kiinnittää EU:n kilpailukykyyn. Tämä ei ole yksin kuljetussektorin ongelma. Se on oleellista teollisuuden, kansainvälisen kaupan, yritysten sijoittumisen ja huoltovarmuuden kannalta.
Poliittiset lakot vähentävät yritysten kiinnostusta sijoittua Suomeen. Lakot eivät kestä loputtomiin, mutta pitkällä aikavälillä pitää kiinnittää huomiota siihen, miten päätökset vaikuttavat investointeihin ja työpaikkoihin. Nyt pitää ryhtyä valvomaan kansallisia etujamme entistä voimakkaammin.