– Ketuttaa kuin pientä oravaa, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori aloitti puheenvuoronsa, kun joukkueen ja Olympiakomitean pomoporras perkasi sunnuntaina suomalaisurheilijoiden vaisua menestystä Pariisin kesäkisoissa.
Suomi jäi ensimmäistä kertaa olympialaisissa mitalitta. Tänään päättyvien Pariisin kisojen suomalaissaldo on yhdeksän pistesijaa. Suomen parhaat sijoitukset ovat rullalautailija Heili Sirviön, nyrkkeilijä Pihla Kaivo-ojan ja moukarinheittäjä Silja Kososen viidennet sijat.
– Se on pohjanoteeraus, jota ei ole aiemmin nähty, Vapaavuori sanoi Suomen jäämisestä ilman mitaleita.
Vapaavuori nosti esille kysymyksen, mikä on suomalaisen järjestelmän kyky tuottaa potentiaalisia mitalikandidaatteja.
– On rehellistä myöntää, että tänne tullessa hirveän monta potentiaalista mitalikandidaattia ei ollut, Vapaavuori sanoi verraten Suomea Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.
Ruotsilla oli koossa sunnuntaihin alkuiltapäivään mennessä 11, Norjalla kahdeksan ja Tanskalla kahdeksan mitalia. Tanskan mitalitili kasvaa varmuudella, sillä maa pelaa myöhemmin tänään miesten käsipallofinaalissa.
– Vaikka olisimme saaneet yksi tai kaksi mitalia, olemme tosi paljon jäljessä muita Pohjoismaita. Sen takia huomion ei ehkä pitäisi niinkään kiinnittyä siihen, miten tällä joukkueella pärjättiin, vaan enemmän siihen, miksei järjestelmämme tuota enempää potentiaalisia mitalikandidaatteja kesäolympiakontekstissa, Vapaavuori sanoi.
Mitalimäärät ovat olleet jo pidemmän aikaa kesäkisoissa pieniä, sillä kolme vuotta sitten Tokiossa Suomi keräsi kaksi pronssia ja vuonna 2016 Rio de Janeirossa yhden pronssin.
Muutostyö ei ole onnistunut
Vapaavuoren mukaan noin 15 vuotta sitten aloitettu huippu-urheilun muutosprosessi on epäonnistunut.
– Ei kaikilta osin, mutta kesäyksilölajien ja kesäolympialaisten osalta, hän sanoi.
Suomalaista urheiluelämää on uudistettu Huippu-urheilun muutostyöryhmän 2012 jättämästä raportista asti. Tuolloin perustettiin myös Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö johtamaan ja koordinoimaan suomalaista huippu-urheilua.
Vapaavuori, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen ja kisajoukkueen johtaja Leena Paavolainen nostivat esille kansainvälisen huippu-urheilun kovan vaatimustason.
Kolmikon mukaan Pariisin kisojen menestymättömyys on tarkoitus analysoida huolella.
– Menikö pieleen strategia, toimeenpano, jotkin roolitukset, onko kyse resursseista vai eikö yhteistä tahtotilaa saatu aikaiseksi, Vapaavuori pohti.
Vapaavuori luultavasti hakee jatkokautta
Vapaavuoren mukaan tilanne ei muutu, jos "asioita tehdään samalla lailla, mutta vain yritetään vähän kovempaa". Isompaa muutosta tarvitaan.
– Koskeeko isompi muutos strategiaa, rakenteita, resursseja vai ihmisiä? Sen lähiviikot ja -kuukaudet näyttävät. Voi olla, että muutoksia tarvitaan vähän kaikissa näistä.
– Olemme samaan aikaan urheilu- tai menestyshullu kansa ja haluamme mitaleita, mutta samalla ei oikeastaan haluta panostaa huippu-urheiluun. Meillä yksityinen sektori panostaa vähemmän huippu-urheiluun kuin muissa Pohjoismaissa.
Vapaavuori nosti esille myös yksilölajien harrastajamäärät, sillä joukkuelajit keräävät ison osan urheilevista lapsista ja nuorista.
– Meidän täytyy ottaa aidosti tosissaan lajirajat ylittävä yhteistyö.
Olympiakomitean puheenjohtaja seuraavalle nelivuotiskaudelle on määrä valita loppuvuodesta. Vapaavuori kertoi hakevansa todennäköisesti jatkokautta.