Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen on toimittanut Suomen jäsenyyshakemuksen sotilasliiton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Brysselissä. Ruotsin Nato-suurlähettiläs Axel Wernhoff toimitti Ruotsin hakemuksen yhtä aikaa.
Stoltenberg kiitti hakemuksista ja sanoi, että kaikilla mailla on oikeus valita oma polkunsa.
– Te molemmat olette tehneet oman valintanne huolellisten demokraattisten prosessien jälkeen, hän sanoi.
Stoltenberg muistutti, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton läheisimpiä kumppanimaita.
– Teidän jäsenyytenne Natossa lisäisi yhteistä turvallisuuttamme.
Stoltenberg sanoi, että muutamien viime päivien aikana jäsenmaat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa Suomen ja Ruotsin turvallisuuden varmistamiseen.
– Kaikki jäsenmaat ovat yhtä mieltä siitä, että Naton laajeneminen on tärkeää, hän sanoi.
Seuraavaksi liittymiskeskustelut
Hakemusten vastaanottamisen jälkeen Nato käsittelee asiaa ja päättää maiden kutsumisesta liittymiskeskusteluihin. Ulkoministeriöstä on arvioitu, että Naton sihteeristöllä olisi valmius ottaa Suomen neuvotteluvaltuuskunta vastaan Brysseliin melko nopeasti, noin muutamassa päivässä kirjeen antamisen jälkeen.
Liittymiskeskusteluissa käydään läpi viisi osa-aluetta, jotka ovat poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.
Presidentin asettamaa Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja varapuheenjohtajana toimii puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Valtuuskunnassa on jäseniä ulkoministeriöstä, puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien Pääesikunnasta ja valtiovarainministeriöstä.
Eduskunta äänesti Turkin vaatimusten varjossa
Suomessa eduskunta äänesti Natoon hakeutumisen puolesta tiistaina äänin 188–8. Poissa oli 3 edustajaa.
Äänestyksen jälkeen presidentti Sauli Niinistö päätti etäyhteydellä valtioneuvoston esityksestä Nato-hakemuksen jättämisestä. Vielä samana iltana ulkoministeri Haavisto allekirjoitti historiallisen kirjeen Suomen kiinnostuksesta aloittaa liittymisneuvottelut sotilasliiton kanssa.
Viime päivinä esillä ovat olleet myös Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin puheet siitä, ettei hän pidä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä myönteisenä asiana. Erdogan sanoi tästä jo perjantaina. Maanantaina hän vielä totesi, että Suomesta ja Ruotsista ei kannata tulla Turkkiin neuvottelemaan asiasta, koska sen kanta ei muutu.
Turkki on pitänyt esillä asekauppaa, jota monet maat ovat rajoittaneet sen kanssa. Niin ikään se on nostanut esille muun muassa Pohjoismaiden suhtautumisen terroristijärjestö PKK:hon, joka ajaa kurdien itsehallintoa.
Haavisto sanoi eduskunnan äänestyksen jälkeen tiistaina, että Suomi pitää PKK:ta terroristijärjestönä kuten muukin EU.
– Noudatamme täsmälleen EU:n lainsäädäntöä tässä, hän sanoi.
Esille on noussut myös epäilyksiä siitä, kenen kanssa Turkki oikeastaan haluaa neuvotella ja mistä.
Turkki muun muassa osti aiemmin S-400-ilmapuolustusjärjestelmän Venäjältä, minkä jälkeen Yhdysvallat ilmoitti vuonna 2019 peruvansa F35-hävittäjien toimittamisen maahan.