Suo­mel­ta alus­ta­va esitys EU-jä­sen­mak­suis­ta – Kaikki jou­tu­vat tin­ki­mään ta­voit­teis­taan, sanoo Eu­roop­pa­mi­nis­te­ri Tytti Tup­pu­rai­nen

Suomi sisällyttää EU-rahojen saantiin ehdollisuuden, jolla estetään korruptiota ja väärinkäytöksiä. Mallia on moitittu oikeusvaltioperiaatteen vesitetyksi versioksi.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo, että sekä alhaista jäsenmaksua ajavat nettomaksajamaat että korkeampaa jäsenmaksuperustetta ajavat joutuvat tinkimään omista tavoitteistaan.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo, että sekä alhaista jäsenmaksua ajavat nettomaksajamaat että korkeampaa jäsenmaksuperustetta ajavat joutuvat tinkimään omista tavoitteistaan.
Kuva: OLIVIER HOSLET

Suomi tuo Eurooppa-neuvoston kokoukseen ensi viikolla alustavan esityksen EU-budjetin pohjaksi. Se on kompromissi kovaa talouslinjaa ajavien ja EU-rahoista hyötyvien jäsenmaiden tavoitteiden välillä.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo, että sekä alhaista jäsenmaksua ajavat nettomaksajamaat että korkeampaa jäsenmaksuperustetta ajavat joutuvat tinkimään omista tavoitteistaan.

Hän myöntää, että paljon joudutaan vielä tekemään, jotta löytyy sopu Saksan johdolla tiukkaa budjettikuria ajavien yhden prosentin kannattajien ja muun muassa Euroopan parlamentin esittämän 1,3 prosentin välillä. Siihen väliin osuu komission esittämä 1,11 prosentin maksuperuste.

EU:n vuosibudjetit perustuvat seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Siihen kerätään rahat pääasiassa jäsenmaiden maksuilla. Vuosien 2014-2020 rahoituskehys perustuu 1,23 prosentin maksuosuuksiin jäsenvaltioiden yhteisestä bruttokansantulosta

Eurooppaministeri Tuppurainen on vastuussa monivuotiseksi rahoituskehykseksi kutsutun EU:n budjetin valmistelusta Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Hän on kiertänyt kaikkien EU-maiden pääministereiden luona tunnustelemassa, mitä niissä EU-budjetin suuruudesta ajatellaan.

– Tässähän kyse ei ole siitä, että tulisi plussaa tai miinusta kansallisella tasolla. Pitäisi katsoa eurooppalaista lisäarvoa, hän sanoo.

Monivuotinen rahoituskehys tarkoittaa EU:n seitsemän vuoden budjettia. Suomi tekee myös määrärahaesitykset keskeisistä pääluokista eli siitä, kuinka paljon rahaa annetaan esimerkiksi maatalouden ja aluepolitiikan tukemiseen. Niiden osuus EU-budjetista on tällä budjettikaudella yli 70 prosenttia.

Monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyminen ei ole vain Suomen esitysten varassa, vaan esityksen Eurooppa-neuvostolle tekee sen puheenjohtaja. Toistaiseksi on epäselvää, antaako esityksen nykyinen puheenjohtaja Puolan Donald Tusk vai joulukuussa aloittava uusi puheenjohtaja Belgian Charles Michel.

– Tuskin kabinetista ei ole vielä kerrottu, onko hän valmis viemään lopullisen sopuyrityksen Eurooppa-neuvostoon, sanoo Tuppurainen.

Suomen puheenjohtajuuskauden tavoite on sitoa oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen EU:n rahojen käyttämisen ehdoksi.

Tavoitteen toteutuksesta on monia malleja, joista Suomen budjettiluonnokseen on menossa pääministeri Antti Rinteen (sd.) malli. Sen mukaan EU-tukia voitaisiin periä takaisin korruption ja väärinkäytösten vuoksi.

Tytti Tuppuraisen mukaan kyse on komission mallista.

– Jäsenmailla on selkeä tahto yhistää EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Se kytkee budjettivarojen suojelun oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Rinteen mallin on teilannut vesitetyksi muun muassa Suomen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP/kok.)

– Rinteen kuvaama vesisopu on todella kaukana komission esityksestä ja parlamentin kannasta. Tämän vesityksen läpivienti voi olla lopullisissa neuvotteluissa hyvin vaikeaa, sillä parlamentin kanta on niin paljon kunnianhimoisempi, Sarvamaa sanoi viime viikolla tiedotteessaan.

Sarvamaa oli Euroopan parlamentin pääneuvottelijana luomassa pelisääntöjä siitä, miten oikeusvaltioperiaatetta rikkovaa jäsenmaata rangaistaan.

Parlamentin viime keväänä hyväksymässä mallissa EU-rahojen maksatus olisi voitu jäädyttää myös silloin, kun jäsenmaa heikentää sananvapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai demokratian toimivuutta.

Koheesiorahoitusta aletaan antaa EU:n hiilikaivosalueille

Kiistaa voi syntyä myös siitä, että Suomi on tuomassa omassa esityksessään koheesiorahoituksen sisälle uutta rahastoa. Sitä esitti jo EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Kyse on Keski-Euroopan hiilikaivosalueille suunnattavasta uudesta tuesta, kun hiilikaivokset suljetaan.

– En lähde kommentoimaan, mistä rahoitus tähän uuteen rahastoon otetaan, Tuppurainen vastaa.

Keski-Euroopassa on 185 000 ihmistä töissä hiilikaivoksissa. Lisäksi hiilivoimaloissa työskentelee 52 000 ihmistä.

Tausta

Maksajat ja saajat

EU-jäsenmaissa on sekä nettomaksajia että nettosaajia. Edelliset maksavat EU-jäsenmaksuina enemmän kuin niille palautuu EU:lta erilaisina rahoitusmuotoina.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat vuonna 2017 Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia).

Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna olivat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat vuonna 2017 Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia).

Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Lähde: Valtiovarainministeriö