Kiinassa toimivien suomalaisten teknologiayritysten ja Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteistyöhanke on käynnistynyt, mutta sen toiminnasta ei juuri julkisuuteen ole kerrottu.
– Yhteistyö on käynnissä usean suomalaisyrityksen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa. Konkreettista toimittajien kartoitusta tehdään ja pian edetään hankinnoissa eteenpäin, HVK:n viestintäpäällikkö Katja Ahola kirjoittaa tekstiviestivastauksessaan lauantaina.
Muut hankkeessa mukana olevat tahot, kuten EK tai aiemmin asiasta Lännen Medialle kertonut Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa eivät kommentoineet hankkeen etenemisestä. He vetosivat siihen, että tiedotusvastuu kuuluu HVK:lle.
Viestintäpäällikön mukaan HVK kertoo yhteishankkeen etenemisestä tarkemmin maanantaina.
Kiinassa toimivat teollisuusyritykset tarjoutuivat apuun
Lännen Media kertoi 18. huhtikuuta, että Kiinassa pitkään toimineet suomalaiset teollisuusyritykset ovat päättäneet auttaa HVK:ta tärkeissä terveydenhuollon ostoissa.
Isoon yhteishankkeeseen on lähdössä mukaan suurimpia suomalaisia Kiina-toimijoita teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden aloilta. Näitä ovat muun muassa Nokia ja Afry Oy eli entinen Pöyry Finland.
– Presidentti Sauli Niinistön aktiivisuus talkoohengen luojana on rohkaissut lukuisia suomalaisia toimijoita pohtimaan, miten voisi olla avuksi, Siilasmaa sanoi.
Suomalaisyrityksillä on tärkeä tuki takanaan, kun kisataan, kuka ja mistä maasta tuotantokapasiteetin saa käyttöönsä.
– Yritykset ovat vain kehikkoja, joiden sisällä ihmiset toimivat, ja ihmisillä on halu auttaa toisiaan. En koe elinkeinoelämän yhteishankkeen olevan poikkeuksellista. Vain tilanne on poikkeuksellinen, Siilasmaa kertoi samassa haastattelussa.
Yritysten perustamalla työrukkasella voidaan varmistaa, ettei kaksi toimijaa ole yhteyksissä samaan toimittajaan ja että toimitusten laatu tulee sertifioitua kerralla.
HVK perusti erillisen hankintayksikön
HVK on perustanut 21.4. erillisen suojavarusteiden hankintayksikön, joka toimii koronakriisin ajan.
Yksikön tehtävänä on huolehtia suojavarusteiden tehokkaasta ja asianmukaisesta hankinnasta. HVK:n mukaan kyse on verkostomaisesta toimintamallista, jossa osaamista hankitaan myös oman organisaation ulkopuolelta.
HVK ei ole tarkentanut, mitä nämä ulkopuoliset tahot ovat.
– HVK:n omien resurssien lisäksi suojainhankintoihin on palkattu lisäresursseja ja -osaamista ulkopuolisilta tahoilta. Päätösvalta varsinaisista hankinnoista säilyy aina HVK:lla. Yhtenä esimerkkinä verkostomaisesta toimintamallista on yhteistyö EK:n kanssa, HVK:n tiedotteessa todetaan.
Hankintayksikön johtajana toimii oikeustieteen kandidaatti Rain Mutka. HVK ostaa Mutkan työpanoksen ostopalveluna.
Suojavaatteista suurin pula
HVK kertoi kuluvan viikon torstaina, että suojavarusteiden tämän hetkinen riittävyys vaihtelee tuoteryhmittäin.
Esimerkiksi kirurgisten nenä-suusuojamien sekä FFP2- ja FFP3-laatua olevien hengityssuojaimien määrä on kohtalainen.
Esimerkiksi kirurgisia nenä-suusuojaimia tarvitaan yksistään sairaaloissa noin puoli miljoonaa kappaletta vuorokaudessa.
Heikoin tilanne on suojavaatteiden suhteen, sillä niiden riittävyys on heikko.
HVK:n mukaan sairaanhoitopiirien ja HVK:n yhteishankintojen toimituksia on saapumassa lähiviikkojen aikana.
Suomessa yliopistolliset keskussairaalat, sairaanhoitopiirit, kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksityiset toimijat hankkivat noin 90 prosenttia käyttämistään suojaimista.