Suo­ma­lais­ta ko­ro­na­lää­ket­tä tut­ki­taan yhä, vaikka WHO ei huo­li­nut sitä – Lääk­keel­lä voi olla käyttöä tu­le­vai­suu­des­sa jonkin toisen taudin hoi­dos­sa

Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan Yhdysvalloissa koronaviruksen tutkimukseen lähdettiin heti alusta alkaen aggressiivisemmin liikkeelle. Samalla liittovaltio varmisti etuosto-oikeuden mahdolliseen rokotteeseen.

Faron Pharmaceuticals -yhtiön toimitusjohtaja Markku Jalkanen ei usko, että koronarokotetta saadaan vielä tänä vuonna.
Faron Pharmaceuticals -yhtiön toimitusjohtaja Markku Jalkanen ei usko, että koronarokotetta saadaan vielä tänä vuonna.
Kuva: Marttiina Sairanen

Suomalaisen lääkeyhtiö Faron Pharmaceuticalsin toimitusjohtaja Markku Jalkanen uskoo yhä yhtiön koronalääkkeeksi mainostettuun Traumakineen, vaikka lääke ei päässyt jatkoon Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälisessä koronalääkkeiden Solidarity-tutkimushankkeessa.

Faron lahjoitti tutkimusvaiheessa olevaa suonensisäisesti annosteltavaa beeta-1a-interferonia 2 000:lle WHO:n tutkimuspotilaalle. Tutkimusta tehtiin Etelä-Amerikassa ja Intiassa.

Jalkasen mukaan ongelmana oli, että Faronin lääkettä käytettiin tutkimuksessa vähän, jos ollenkaan. Toista tutkimuksessa käytettyä lääkettä oli jo ehditty toimittaa tutkimuskohteisiin ennen kuin Faron edes pääsi mukaan testaukseen.

– Olemme pyytäneet selvitystä, onko lääkettämme edes käytetty tutkimuksessa, mutta sitä emme ole vielä saaneet. Tämä oli meille hyvä opetus olla varovainen isojen, äkkiä kokoon laitettujen tutkimushankkeiden kanssa, Jalkanen sanoo.

Faronin lääke Traumakine perustuu beetainterferoniin, joka on elimistön oma peptidihormoni. Se rajoittaa viruksen jakaantumista, verisuonten heikkenemistä ja näin ollen myös nesteiden tihkumisen keuhkoihin. Lääke annostellaan suonensisäisesti.

WHO:n tutkimuksessa käytettiin pääasiassa toisen lääkeyhtiön lääkettä, jonka vaikuttava ainesosa eli interferoni-beeta on sama kuin Traumakinessa, mutta antotapa erilainen.

– WHO käytti tutkimuksessa MS-taudin hoitoon tarkoitettua lääkettä, joka annetaan ihon alle, ei suonensisäisesti. Silloin lääkkeen tuoma vaste on 100–150 kertaa pienempi.

– Ei kortisoniakaan anneta iholle, jos henkilöllä on keuhko-oireita. WHO:n johtopäätös on suoraan sanottuna käsittämätön.

Traumakine on yhä mukana kahdessa eri lääketutkimuksessa.

Seuraavaksi tuloksia olisi odotettavissa Harvardin yliopiston vetämässä Hibiscus-tutkimuksessa ja maailmanlaajuisessa REMAP-CAP-tutkimuksessa.

Rokotetta tuskin vielä tänä vuonna

Lääkeyhtiö Pfizer ja saksalainen Biontech kertoivat alkuviikosta koronarokotteesta, jonka kerrottiin tuovan 90 prosentin suojan koronavirustautia vastaan. Uutinen vaikutti välittömästi pörssikursseihin.

– Ymmärrän kurssinousut todella hyvin. On aivan mieletön mahdollisuus teknologian osalta, mikäli rokote saadaan käyttöön. Onnittelen ylpeästi, jos se saadaan toimimaan, Jalkanen sanoo.

Jalkanen ei silti usko, että rokotetta saataisiin markkinoille ennen ensi vuotta.

Vaikka Traumakine ei etenisi covid-lääkkeiden kilpailussa, se ei ole Jalkasen mukaan pääasia. Traumakine on lääke akuutin hengitysvajausoireyhtymän hoitoon, eikä se katoa, vaikka korona katoaisikin.

– Covidin jälkeen tulee jokin toinen virus, joka jossain vaiheessa etenee keuhkoihin. Silloin kriisi tulee taas päälle.

Yhdysvallat rahoittanut aggressiivisesti

Koronaviruksen lääke- ja rokotetutkimuksessa on puhuttu paljon rahoituksesta ja sen mahdollisesti tuomasta etuosto-oikeudesta valmiiseen rokotteeseen.

Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan Yhdysvaltojen etulyöntiasemassa näkyy yksinkertaisesti sen merkitys suurvaltana niin tieteessä kuin taloudessa.

– Yhdysvalloissa on kulttuuri reagoida nopeasti. Se on ollut Eurooppaa vahvempi edellisissäkin kriiseissä, Murto sanoo.

Murron mukaan Yhdysvalloissa koronaviruksen tutkimukseen lähdettiin heti alusta alkaen aggressiivisemmin liikkeelle myös tuotantoon valmistautumisen kannalta.

– Heidän strategiansa oli tietoisesti hajauttaa kehitysprojekteja.

Operaatio "Poimuajossa" (nimi lainattu Star Trekistä) tavoitteena on ollut rahoittaa noin kahdeksaa eri hanketta. Rahoitusta on annettu yksittäiseen hankkeeseen puolesta miljardista aina yli kahteen miljardiin dollariin. Tavoitteena on, että huhtikuuhun mennessä Yhdysvalloilla olisi käytettävissä 600 miljoonaa valmista rokoteannosta.

Covidin jälkeen tulee jokin toinen virus, joka jossain vaiheessa etenee keuhkoihin. Silloin kriisi tulee taas päälle.
Markku Jalkanen
Toimitusjohtaja Faron Pharmaceuticals

– Samalla kun liittovaltio rahoittaa hankkeita, se varmistaa myös etuosto-oikeuden tiettyyn määriin rokotteita. Eurooppa on vasta pikku hiljaa kiihdyttänyt rahoitustaan ja alkanut kuroa umpeen välimatkaa.

Euroopan unioni on Murron mukaan yksinkertaisesti hitaampi toimija.

Rahallinen panostus ollut suurta

Vaikka Yhdysvalloissa rahavirrat koronatutkimukseen ovatkin olleet runsaskätisiä, ei lääkeyhtiö Faronin toimitusjohtaja Markku Jalkanen lyttää eurooppalaisenkaan rahoituksen merkitystä

– Yhdysvalloissa koronatutkimuksen rahoitukseen on liittynyt aika paljon politiikkaa. Omasta mielestäni myös Euroopassa on tehty merkittäviä panostuksia.

Jalkasen mielestä valtion budjettiin merkityt 1,8 miljardia euroa koronatestauksiin on erittäin iso summa.

– Jos mietitään, että syöpälääkkeiden kulut ovat 800–900 miljoonaa euroa vuodessa, on rahallinen panostus koronaan todella suurta.

– Olen ajatellut, että Eurooppa ja USA taloudellisesti pyrkivät käyttämään resurssit oikein. Toivottavasti lopputulos on hyvä.

Rokotevalmistus neljän suuren käsissä

Vaikka eurooppalaiset rahavirrat runsastuisivat, ei Suomen ole Murron mielestä mahdollista pärjätä isossa lääkekilpailussa nykyisellä markkinarakenteella.

– Rokotemarkkinoista noin 80 prosenttia on keskittynyt neljään globaaliin yhtiöön. Ei ole realismia, että niitä neljää yhtiötä pitäisi tai edes voisi haastaa.

Itse rokotekehitys tuo Murron mukaan silti pienempiä toimijoita isompien rinnalle.

– Osa näistä tutkimushankkeista tulee sellaisten yhtiöiden kautta, jotka ovat keskittyneet kehittämiseen näiden neljän ison ulkopuolella, mutta pyrkineet yhteistyöhön isompien kanssa.

Vaikka lääkekehitys sinänsä onnistuisi, Murron mukaan varsinaisen lääkkeen valmistaminen ja logistiikka vaativat suuria satsauksia, jotka todennäköisesti edellyttäisivät yhteistyötä markkinaa hallitsevien suuryritysten kanssa.

Mikä?

Faron Pharmaceuticals

Faron Pharmaceuticals Oy on suomalainen kliinisen vaiheen lääkekehitysyhtiö, joka kehittää lääkkeitä äkilliseen hengitysvaikeusoireyhtymään eli ARDS:ään sekä syövän immunoterapiaan.

Yhtiö listautui Lontoon pörssin AIM-markkinapaikalle vuonna 2015. Yhtiö rinnakkaislistautui Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle joulukuussa 2019.

Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA hyväksyi Faron Pharmaceuticalsin tehohoitolääke Traumakinen tutkimussuunnitelman maaliskuussa 2020.

Traumakine-hoito perustuu beeta-1a-interferonin suonensisäiselle käytölle.