pääkirjoitus: Hal­li­tus­rin­ta­ma repesi ra­ja­var­tio­lain uu­dis­tuk­ses­sa – rat­kai­sua ei saa vii­vyt­tää

Tilaajille

Suo­ma­lais­pe­räi­sen kvee­ni­vä­hem­mis­tön koh­te­lua sel­vi­te­tään Nor­jas­sa – Totuus- ja so­vin­to­ko­mis­sio sel­vit­tää, miten nor­ja­lais­ta­mi­nen on vai­kut­ta­nut kvee­nei­hin ja heidän jäl­ke­läi­siin­sä

Suomestakin on paettu nälkää ja väestönkasvua. Joukko pohjoissuomalaisia muutti Pohjois-Norjaan 1700–1800-luvuilla. Heistä ja heidän jälkeläisistään käytetään nimitystä kveenit. Nykyisestä Suomesta ja Tornionjokilaaksosta muuttaneet ihmiset kalastivat Jäämerestä sekä viljelivät ja hoitivat karjaa rannikolla.

Norjan valtion norjalaistamispolitiikka kuitenkin puuttui kulttuurin kehitykseen. Politiikka oli voimakkaimmillaan maailmansotien välisenä aikana, mutta alkoi jo 1800-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen sen seuraukset tulivat näkyviin.