Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 16. joulukuuta ruokastrategian vuodelle 2040. Pitkäjänteinen ruokastrategia on Suomelle tärkeä, sillä toimiva ruokaketju on suomalaisille yhtä kriittinen kuin puolustus tai sote.
Ruoka-ala on kasvuala, ja sen viennin kasvu on edellytys huoltovarmuudelle ja maan omavaraisuudelle. Ilman viennin kasvua ruokastrategian muiden päämäärien toteuttaminen on vaikeaa, mikä uudessa ruokastrategiassa on tunnistettu. Myös alan yritykset ovat sitoutuneet viennin kasvattamiseen.
Ruokaviennin arvo oli viime vuonna 2,3 miljardia euroa, ja tänä vuonna se on kasvanut 7 prosenttia eli tuplasti verrattuna kotimaiseen kulutukseen.
Ruokaviennin arvo on silti yhä vain murto-osan sen potentiaalista. Suomessa tuotettu ruoka ei välttämättä pärjää kansainvälisessä hintakilpailussa, vaan yhä useammin ruokaviennissä on kyse laadusta, teknologisista ja ravitsemuksellisista ominaisuuksista, erikoistuotteista, uuselintarvikkeista, lisensseistä ja brändeistä. Yksi kovimpia purtavia pähkinöitä on kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kehittäminen.
Vaikka suomalainen ruokaosaaminen on maailman kärkeä, vienti jää vain muutamien yritysten harteille. Hallitusohjelmaan on kirjattu viennin kaksinkertaistaminen 4,2 miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä.
Suomen ruokamaakuvaa kirkastetaan parhaillaan. Se on avainasemassa siinä vaiheessa, kun suomalaiset yritykset tuotteineen ja palveluineen tähtäävät kansainvälisten kauppaketjujen, ravintoloiden, hotellien, sairaaloiden tai puolustusvoimien valikoimiin tai osaksi ruokateollisuuden arvoketjuja. Onnistuakseen viennin kasvattamisessa yritykset tarvitsevat matkaansa mukaan kunnon eväät. Se tapahtuu kehittämällä alan vientiosaamista ja -palveluita, suomalaisen ruoan kansainvälistä mainetta sekä rahoitusta.
Kansainvälinen liiketoiminta ei ole riittävän vakiintunut osa suomalaista elintarvikealaa. Alalta on puuttunut vientiin suuntautunut kulttuuri. Enää ei riitä kotimarkkina, vaan ruokaketju pitää nähdä kansallisena kasvualana viennille.
Ilman viennin kasvua alan toimintaedellytykset ovat heikot ja suomalainen ravitsemus jää tuontiruoan varaan – kauppataseen alijäämää unohtamatta.
Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry vastaavat Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta -hankkeen toteutuksesta osana maa- ja metsätalousministeriön Ruoka-alan kasvuohjelmaa.