Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Suo­ma­lai­nen koulu maail­man par­haak­si!

Viimeaikainen keskustelu Suomen koulujen tilasta ja oppimistuloksien laskusta on ainoastaan lisännyt koulujen harteille lisättävää vastuuta. Kysymys kuuluu, missä on perheiden vastuu? Kukaan ei ole tätä muistanut mainita. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja koulun tehtävä on tukea tässä tehtävässä vanhempia.

Täysin selvää on, että kouluilla ja opettajilla tulee olla riittävät keinot puuttua ongelmakäyttäytymiseen ja osoittaa selkeästi että kouluissa on noudatettava rajoja. Rajat ovat rakkautta.

Jokainen vanhempi haluaa lapsilleen parasta, myös opetuksen ja koulun suhteen. Vanhemmilla on oikeus valita lapsilleen koulu. Helsingissä suunnitellaan painotusluokista luopumista. Tämä ei ole oikea ratkaisu poistaa koulujen eriytymistä ja segregaatiota. On väärin poistaa muilta lapsilta oikeus opiskella esimerkiksi musiikkia tai liikuntaa harrastuneisuuden mukaan sillä perusteella, että halutaan tasata koulujen eriytymistä oppimistulosten osalta.

Maahanmuuttajataustaisten lasten on hyvä oppia riittävät suomen kielen taidot ennen siirtymistä normaaliin opetukseen.

Mietin usein, että mitä ns. tavallinen, suomea puhuva lapsi saa kun tarvitsee apua. Lisäresurssit S2 oppilaille ja maahanmuuttajalapsille ovat varmasti tarpeen, mutta tämä ei saa olla pois muista resursseista. Pienemmän haasteen parissa koulua käyvä ns. tavallinen lapsi saa hyvin harvoin esimerkiksi erityisopettajan tukea.

Opettajille tulee antaa rauha opettamiseen ja lapsille oppimiseen. Varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli lapsen kehityksessä. Kasvatusalan ammattilaisena katson, että päiväkoti-ikäisen lapsen tärkein tehtävä on leikki ja sosiaalistuminen. En kiirehtisi asettamaan tavoitteita lapsen oppimisen suhteen tässä vaiheessa. Lukutaito lähtee liikkeelle jo aivan pienellä lapsella siitä, että hänelle luetaan, tarinoidaan ja hänen kanssaan keskustellaan. Alkuopetuksessa etenkin, digihömpän sijaan tulee keskittyä lukemiseen ja kirjoittamiseen. Käsin kirjoittamisen taitoa ei saa päästää katoamaan.

Myös lukiolaiset ovat todella väsyneitä digimateriaaleista opiskelemiseen ja oppikirjat onkin palautettava mahdollisimman laajasti käyttöön. Laite ei korvaa kynää ja paperia.

Inkluusio on kaunis ajatus, mutta ei toimi käytännössä. Erityisluokat ja pienryhmät on palautettava. Tämä on jokaisen oppilaan oikeus.

Ammattikoulutuksen osalta on palautettava duunari-ammatit kunniaan! Emme tarvitse lisää korkeasti koulutettuja vaan ammattilaisia useille eri aloille. Ammattikoulutuksen lähiopetusta on lisättävä ja itseohjautuvuutta vähennettävä. Useiden ammattikoulutuksen alojen osalta koulutuksen kestoa voitaisiin tiivistää esim. kahteen vuoteen. Valtiolla on oltava vahva ohjaus koulutettavien määriin, sijoittautumiseen ja tarpeisiin tulevaisuuden näkymien perusteella.

Paljon on tehtävää, mutta suomalaisen koulun suhteen emme saa luovuttaa.

Sara Seppänen,eduskuntavaaliehdokas PS