Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Su­ku­sel­vi­tyk­sil­lä jär­je­tön hinta

Suomen seurakunnat ovat lopettaneet sukuselvitysten ja virkatodistusten kirjoittamisen ja keskittäneet toiminnan useamman seurakunnan käsittäviin keskusrekistereihin.

Väestötietoaineison digitoimisen ja keskittämisen piti lisätä tehokkuutta ja halventaa kustannuksia sekä helpottaa asiakkaiden palvelua, kun henkilön historiatiedot olivat saatavissa yhdestä paikasta yhdellä napin painalluksella koko kirkon jäsenenä oloajalta. Aikaisemmin todistukset piti tilata jokaisesta seurakunnasta erikseen. Jokin on kuitenkin mennyt pahasti pieleen, koska sukuselitysten ja virkatodistusten hinnat ovat nousseet valtavasti.

Sukuselvityksiä tarvitaan esimerkiksi perunkirjoitusten yhteydessä.
Sukuselvityksiä tarvitaan esimerkiksi perunkirjoitusten yhteydessä.
Kuva: Jela Seppä

Minulla on edessäni vuonna 2018 seurakunnassa laadittu 13-sivuinen sukuselvitys lapsettomasta vainajasta perintöasiaa varten. Siinä on tiedot vainajasta, hänen sisaruksistaan ja kuolleiden sisarusten lapsista. Kaikki yhdessä todistuksessa hyvässä kronologisessa järjestyksessä. Se on maksanut tuolloin 30 euroa.

Nyt samaisen todistuksen hinta olisi satoja euroja, ja todistuksia tulisi mapillinen, sillä kirkon virkatodistushinnaston mukaan perustodistus maksaisi 75 euroa ja jokaisesta erillisestä sukuhaarasta ja jokaisesta poisnukkuneesta laadittaisiin oma todistus jokaisen todistuksen maksaessa 40 euroa.

Laskin, että jos hallussani olevan sukuselvityksen tiedot hankittaisiin nyt keskusrekisteristä, olisi runkoselvityksen lisäksi kirjoitettu ainakin 15 erillistä todistusta á 40 euroa eli selvityksen kokonaishinta olisi ainakin 675 euroa! Kuulostaa järjettömältä.

Tuskin on aiheetonta kysyä, minkä vuoksi vanhasta hyvästä ja selkeästä kirjoitustavasta on luovuttu ja miksi todistusten hinta on näin korkea, sillä tiedothan saadaan suoraan digitoidusta järjestelmästä.

Omituista on myös, että keskusrekisterin todistuksessa on osakkaiden kohdalla vain elää-tieto, muttei henkilön osoitetietoa, vaikka sehän on perintötilanteessa aivan oleellinen tieto. Mikä on ollut esteenä, ettei tätä tietoa saada lisätyksi väestötietojärjestelmästä, sillä erillisten osoitetietojen hankkiminen Digivirastosta on sekin maksullista.

Olisiko joku markka-aikana voinut kuvitella, että pelkistä todistuksista jouduttaisiin joskus maksamaan pelkkinä viranomaismaksuina 4 000–5 000 markkaa!

Ennen aikaan oli yleistä, että ikäihmiset varautuivat siihen, että pankista löytyivät aina arkkurahat. Nyt ilmeisesti pitäisi kansalaisia muistuttaa, ettei tämä enää riitä, vaan niihin pitää lisätä myös todistusmaksut!

Torsti PatakangasKittilä