Naisten kansainvälinen rauhan ja vapauden liitto (WILPF) julkaisi kesäkuussa kannanoton, jossa vaaditaan sotilasmäärärahojen käyttämistä ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kannanotossa todetaan, että vuonna 2023 maailman sotilasmenot jatkoivat kasvuaan yhdeksättä peräkkäistä vuotta ja olivat yhteensä 2 443 miljardia USA:n dollaria. Sen lisäksi, että nämä rahat ovat poissa terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja muista tärkeistä kohteista, ne kiihdyttävät haitallista ilmaston muuttumista. Asevarustelu, sotilaskoulutus, sotaharjoitukset ja muu sotilaallinen toiminta aiheuttaa noin 5,5 prosenttia kaikista vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Tässä luvussa eivät ole mukana varsinaisen sotimisen aiheuttamat päästöt.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportissa maaliskuulta 2023 todetaan, että kohtuullisetkin vähennykset sotilasmenoissa vapauttaisivat merkittäviä summia kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.
Marraskuussa Bakussa pidettävässä seuraavassa YK:n ilmastokokouksessa on tarkoitus hyväksyä uusi yhteinen määrällinen tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kannanotossa todetaan, että rahaa kyllä on, mutta sitä käytetään vääriin kohteisiin. Esimerkiksi kymmenen eniten sotilasmenoihin käyttävän maan yhden vuoden sotilasmenoilla voitaisiin maksaa viidentoista vuoden ajan kehitysmaille luvattu vuosittainen sadan miljardin dollarin tuki ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
YK:n Dubain ilmastokokouksessa joulukuussa 2023 rauha oli ensimmäistä kertaa virallisesti ilmastokokouksen asialistalla. Kokous kuitenkin esitti vain taloudellisen tuen antamista heikoille ja konflikteista kärsiville valtioille. Bakussa pidettävän YK:n seuraavan ilmastokokouksen valmistelijat ovat julistaneet, että kokouksesta tulee ensimmäinen YK:n rauhan ilmastokokous.
Naisliiton kannanotossa esitetään, että kokous yhtyisi yli viidenkymmenen Nobelin rauhanpalkinnon saajan vuonna 2020 tekemään aloitteeseen, jonka mukaan kaikki maat pienentävät sotilasmenojaan vuosittain kahdella prosentilla. Vuonna 2025 aloitettavat supistukset vapauttaisivat viiden vuoden aikana noin 1 300 miljardia dollaria käytettäväksi ilmastokriisin ja muiden haasteiden kuten pandemioiden hallintaan.
Kun Suomi valmistautuu Bakun kokoukseen, sen pitäisi sitoutua näihin hienoihin tavoitteisiin. On toimittava myös muiden maiden mukaan saamiseksi niin, että kokouksessa oikeasti tehdään merkittäviä päätöksiä rauhan ja ilmaston hyväksi.