Yhteiskunnan tehtävä on tarjota jokaiselle sosiaali- ja terveyspalvelut. Jokaisen tarvitsevan tulee päästä lääkäriin mahdollisimman nopeasti. Jonoissa ei pitäisi kenenkään joutua odottamaan hoitoa liian pitkään. Kaikkien sote-palveluiden on oltava tarpeen vaatiessa nopeasti saatavissa riippumatta asuinpaikasta tai taloudellisesta asemasta.
Talous hyvinvointialueille on pyrittävä varmistamaan, jotta kaikki tämä saadaan toteutettua myös käytännössä. Tässäpä haastetta kerrassaan nykymuotoiselle hyvinvointialueelle ja sen päätöksentekijöille.
Sote-palvelut voidaan turvata tasa-arvoisesti vain uudistamalla palveluita nopeasti ja kunnianhimoisesti. Palveluiden kehittäminen ei saa jäädä hallinnon uudistamisyritysten jalkoihin, sillä emme voi enää antaa ihmisten odottaa. Palvelua tarvitsevan kannalta on toissijaista, minkälainen hallinnollinen rakenne taustalla on.
Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa pitää pyrkiä auttamaan jo ennen kuin ihminen tarvitsee sairaalahoitoa tai kallista erityssairaanhoitoa. Perheitä on kyettävä auttamaan ajoissa eikä vasta esimerkiksi lastensuojelussa. Tämä on ihmisten ja palveluita tarjoavan yhteiskunnan etu. Hyvinvointi- ja terveyseroja on mahdollista kaventaa ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella. Voimavaroja on hyvinvointialueilla kohdennettava oikein. Useita palveluita tarvitsevien osalta tulee varmistaa palvelukokonaisuuden toimivuus.
Sote-uudistuksen valuvirheitä korjatessamme tosiasia on, että tällä hetkellä kansalaisten yhdenvertaisuus ei valitettavasti toteudu. Tarvitsemme sote-palveluille vahvemmin määritellyt kansalliset tavoitteet, määräajat ja kriteerit.
Kunnilla ja kaupungeilla on parhaimmat edellytykset hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen lisäämiseen ja varhaiseen puuttumiseen, joten kunnan ja hyvinvointialueiden tehtäväkenttä ja päätöksenteko kulkevat osin käsi kädessä. Kunnanvaltuutetut edustavat monesti myös aluevaltuustoissa.
Puuttuvia käsipareja saamme muunto- ja täsmäkouluttamalla tekijöitä nopeasti esimerkiksi Redun mallilla ja työssä oppimisella. Meidän ei tarvitse keksiä ratasta uudelleen, vaan voimme soveltaa monessa jo toimivia käytänteitä turhan sääntelyn ja hallinnollisen byrokratian sijaan.
Kirjoittaja on Lapin aluevaltuutettu (ps.).