Luppo: Jari Kan­gas­nie­mi sai pe­don­tap­pa­jia kiik­kiin jopa ken­gän­nu­me­ros­ta

Tähtijuttu: Ro­va­nie­me­läi­nen Juha Salla löysi piir­tä­mi­ses­tä apua ma­sen­nuk­seen­sa

Pääkirjoitus: Lo­hen­ka­las­tus­kiel­to pa­kot­taa Uts­joel­la pai­kal­li­set ra­ken­ta­maan uu­del­leen arkensa

Asuntolainat: Nyt voit katsoa ajan­ta­sai­set eu­ri­bor-ko­rot Lapin Kansan netistä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

So­pi­mi­nen rii­te­lyä hal­vem­mak­si?

Kittilä-jupakkaa koskevassa ansiokkaassa pääkirjoituksessa (LK 6.11.) todetaan oikeusprosessin opetuksena, että sopiminen tulee aina riitelyä halvemmaksi. Onko näin?

Kun Kittilän valtuuston tekemään erottamispäätökseen oli päässyt pujahtamaan kuulemisvirhe, valtuuston päätös kumottiin hallintotuomioistuimissa ja tilanne palautui ennalleen. Tässä vaiheessa kunnalla oli valittavanaan kaksi tietä. Olisi voitu käynnistää uusi kuulemiskierros ja uusi valtuustokäsittely tai pyrkiä saamaan asia pois päiväjärjestyksestä sopimusteitse. Kunnassa valittiin jälkimmäinen tie.

Kunnanjohtajan kanssa saatiinkin neuvotelluksi sopimus, jonka mukaan hän eroaa. Kunnanjohtajalle sovittiin maksettavaksi erokorvauksena 140 000 euroa. Kuviteltiin, että asia on järjestyksessä ja ratkaistu, ja että tämän jälkeen päästään palaamaan kunnallishallinnossa normaalitilanteeseen.

Päästiinkö? Tuliko sopimus riitelyä halvemmaksi? Ei päästy, vaan syyttäjät nostivat valtuustokäsittelystä lähes kahdeksan vuotta kestäneen oikeusprosessin, joka eräiltä osin jatkuu vieläkin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.