Solmu sol­mul­ta – Heidi Alatalo unohtaa murheet mak­ra­meen ääressä

Sisustussuosikiksi noussut solmeilutekniikka tarjoaa tekijälleen sopivasti haastetta.

Heidi Alatalo pitää erityisesti haastavien makrameemallien toteuttamisesta, vaikka ne ovat aikaavieviä ja vaativat usein purkamistakin.
Heidi Alatalo pitää erityisesti haastavien makrameemallien toteuttamisesta, vaikka ne ovat aikaavieviä ja vaativat usein purkamistakin.
Kuva: Pekka Aho

Heidi Alatalo on solminut satoja, tai varmastikin jo tuhansia solmuja. Ensimmäisen makrameetyönsä hän laittoi alulle jotakuinkin puolitoista vuotta sitten.

– Muistan sen siitä, että se oli sama päivä, kun mummoni kuoli.

Käsitöiden tekeminen on Alatalolle tapa purkaa stressiä. Suruakin, silloin kun sitä on.

Myös mummo oli käsityöihminen, joka neuloi paljon. Ennen makramee-innostusta puikot kilisivät Heidi Alatalonkin käsissä.

– Nyt kutominen on jäänyt vuotuisiin villasukkiin lapsille, hän nauraa.

Kotisohvan yläpuolella roikkuu uusin valmis makramee. Luonnonvalkoisesta puuvillalangasta kaareviin muotoihin solmitussa tekstiilissä on mukana myös puuhelmiä.

Puuhelmet ovat Alatalon uusin innostus.

– Niillä saa pintaan mukavaa vaihtelua.

Kaarevat muodot ja puuhelmet tuovat vaihtelua makrameen ilmeeseen - ja lisähaastetta tekijälle.
Kaarevat muodot ja puuhelmet tuovat vaihtelua makrameen ilmeeseen - ja lisähaastetta tekijälle.

Makramee tai makramee-solmeilu (engl. macramé) on käsityötekniikka, jossa solmuja käyttämällä saadaan aikaan koristeellisia nyörejä tai pintoja.

Tekniikkaan soveltuvat nauhamaiset materiaalit, kuten puuvilla- tai helmilanka, narut tai nahkasuikaleet.

Heidi Alatalon ensimmäinen makramee syntyi kaapista löytyneestä villalangasta. Sittemmin hän on siirtynyt puuvillaan, pääasiassa paksuun ja löysäkierteiseen moppilankaan.

Sopiva solmeilupaikka on rakentunut keittiöön, jonka seinällä on alunperin yrttiruukuille tarkoitettu teline.

– Tähän on kätevä kiinnittää tekeillä oleva työ, Alatalo näyttää.

Seinätekstiiliin tarvitaan langan lisäksi puinen tukikeppi, josta makramee roikkuu. Tarkoitukseen sopii niin puinen rima kuin muodoltaan epäsäännöllisempi puunoksa.

Työn alla on musta tilausmakramee. Heidi Alatalon harrastuspaikka sijaitsee omassa keittiössä, jossa tekeillä olevan käsityön saa ripustettua kätevästi seinälle.
Työn alla on musta tilausmakramee. Heidi Alatalon harrastuspaikka sijaitsee omassa keittiössä, jossa tekeillä olevan käsityön saa ripustettua kätevästi seinälle.
Kuva: Pekka Aho

Makrameen koristeellinen ulkomuoto syntyy erilaisia solmuja vaihtelemalla. Niitä ovat muun muassa tasosolmu, kaksoistasosolmu, silmusolmu, kohosolmu, vetosolmu ja munkinnyöri.

Heidi Alataloa tekniikassa viehättää juuri mahdollisuus haasteisiin ja uuden opettelemiseen. Uusia malleja ja inspiraatiokuvia hän löytää netistä –  ja ohjeetkin niihin.

– Olen tallentanut satoja inspiraatiokuvia Pinterestiin, innokas käsityöntekijä nauraa.

Opetusvideoita hän katsonut pääasiassa englanninkielisinä Youtubesta.

Video onkin väsymätön opettaja, vaikean paikan voi toistaa uudelleen ja uudelleen.

– Toistoja tarvittiin paljon, ennen kuin tämä alkoi sujua. Olen myös tekijänä sellainen, että teen ja puran ja teen, niin monta kertaa että lopputulos miellyttää, Alatalo sanoo.

"Toistoja tarvittiin paljon, ennen kuin tämä alkoi sujua. Olen myös tekijänä sellainen, että teen ja puran ja teen, niin monta kertaa että lopputulos miellyttää."
Heidi Alatalo
Makramee-harrastaja

Kun omassa kodissa makramee-töitä alkoi olla jo jokseenkin jokaisessa huoneessa, Heidi Alatalo keksi laittaa ylimääräiseksi jääneitä töitään myyntiin Facebook-kirppikselle.

Seinätekstiilit ja amppelit ovatkin näin löytäneet uusiin koteihin ja joitakin tilaustöitäkin on tullut.

– Näitä on ostettu itselle ja lahjaksi, tekijä kertoo.

Keittiössä valmistuu parhaillaan musta tilausmakramee makuuhuoneeseen sängyn päälle ripustettavaksi.

Alatalolle käsityöharrastus merkitsee omaa juttua ja aikaa perheen ja töiden vastapainoksi.

– Vaikka mielelläänhän tätä  vaikka työkseenkin tekisi, kokin ja kielenkääntäjän töitä vaihtelevasti tekevä nainen haaveilee.

Harrastuksen huonoksi puoleksi Heidi Alatalo nimeää pölyn. Löyhäkierteinen puuvillalanka pölisee käsiteltäessä – toimittajankin nenä alkaa kutista jo muutaman minuutin työnäytteen jälkeen.

– Pieni keittiö on siksikin hyvä työtila, että se on helppo siivota. Itse käytän nenäkannua tekemisen jälkeen, jotta saan pölyt pois nokasta, tekijä kertoo.

Tausta

Makramee

Sai luultavasti alkunsa 1200-luvun arabien kehittämänä. Arabikäsityöläiset solmivat tekstiilien päiden ylimääräiset langat reunakoristeiksi.

Termi tulee arabian kielen sanasta migramah, joka voitarkoittaa reunakoristelua tai kirjottua huntua.

Tekniikka siirtyi maurien mukana Espanjaan ja sieltä muualle Eurooppaan.

Saapui Englantiin 1600-luvun loppupuolella. 1800-luvun viktoriaaninen aikakausi oli tekniikan kulta-aikaa.

Ollut suosittua merimiesten keskuudessa, jotka käyttivät tekniikkaa esimerkiksi koristeissa ja riippumatoissa.

Myös Etelä- ja Keski-Amerikassa on käytetty erilaisia solmeilutekniikoita.

1900-luvulla makramee saavutti suosiota muun muassa hippiliikkeen keskuudessa.

Viime vuosina siitä on muodostunut sosiaalisen median kautta laajalle levinnyt sisustushitti.

Lähde: Wikipedia