Elämme haastavia aikoja, jossa on löydettävä keinoja valtiontalouden tasapainottamiseksi samalla tiedostaen, että on tehtävä valtavasti työtä, jotta yhteiskuntamme toimii, kehittyy ja varmistaa myös tulevaisuudessa sen pärjääminen monella tasolla.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat kärkiasioita, joilla voidaan taata kilpailukyky ja sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan kehittyminen. Osallistava ja osaava Suomi tarvitsee erilaisia koulutusmuotoja ja opetustarjontaa. Vapaa sivistystyö on tavoitteellista koulutusta.
Vapaan sivistystyön toimijat tarjoavat monipuolista koulutusta yli 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Valtion tuki oppilaitoksille on edellytys sille, että koulutuksen hinta on pysynyt kohtuullisena. Myös kuntien tuki on ollut elintärkeää opistoille ja erilaiset opintosetelirahoitukset ja muut vastaavat opiskelujen tukimuodot ovat lisänneet osallistumismahdollisuuksia.
Näin suuren leikkausuhan jättämää aukkoa rahoituksessa ei voida kurssi- ja koulutusmaksujen korotuksella korvata etenkään muissa kuin suurissa kaupungeissa. Vapaa sivistystyö tulee turvata tulevaisuudessakin. Kansalais- ja kansanopistoja tarvitaan, ne ovat kaikkia suomalaisia varten.
Säätytalolla pohdinnassa olevat leikkaukset vaarantavat vapaan sivistystyön toiminnan. Tiedämme, kuinka valtava oppimisen ja kasvamisen potentiaali kuuluu vapaaseen sivistystyöhön. Teemme työtä suomalaisten koulutustason nostamiseksi matalan kynnyksen toimijoina.
Tarjoamme kursseja ja koulutusta kansalaisopistoissa vauvasta ikäihmisiin erilaisiin tarpeisiin – osaamisen ja itsensä kehittämiseen, perus- ja digitaitojen oppimiseen ja ylläpitämiseen, taito- ja taideaineiden harjaantumiseen, arjen sivistykseksi, kotoutumiseen, erilaisiin harrastuksiin ja moneen muuhun. Unohtamatta tuloksena tulevaa sosiaalisen pääoman kasvua hyvinvoinnin ja osallisuuden tukena. Professori Jyri Mannisen tutkimuksen mukaan jokainen kansalaisopistoon panostettu euro tuottaa 4–5 euron hyödyn hyvinvointivaikutuksina ja vähentää siten sote-menoja.
Kansanopistoissa tarjotaan erilaisia väyläopintoja ja jatkokoulutukseen suuntaavia opintoja, valmentavaa sekä perus- ja lisäkoulutusta osaamisen kehittymisen tueksi, aikuisten perusopetusta, kotoutumis- ja ammatillista koulutusta sekä sujuvia siirtymiä jatkokoulutukseen ja työelämään. Opistoissa opiskelu on päätoimista ja yleensä pitkäkestoista.
Kansanopistot ovat tehneet uutterasti työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja hyvinvoinnin edistämisen puolesta. Perustaitojen kehittäminen ja kotoutumisen edistäminen ovat kuuluneet työkenttäämme. Ammatillisessa koulutuksessa olemme voineet tarjota ketterää, vaikutuksiltaan tehokasta ja yksilöllistä vahvasti työelämäorientoitunutta koulutusta. Kansanopistoissa on voitu olla mukana huolehtimassa työurien pidentämisestä ja auttaa eri-ikäisiä ihmisiä työelämään siirtymisessä.
Työelämään siirtyvät opiskelijat kuvailivat Rovala-Opiston kevätjuhlassa puheissaan, mihin kansanopistoja tarvitaan ja miksi niiden toiminta pitää turvata. Puheet myötäilivät vapaan sivistystyön tehtävien täyttymistä, onnistumista ja kasvamista, rohkeuden vahvistumista ja vahvuuksien löytymistä, oman jatkopolun ja urasuunnitelman selkiytymistä sekä työelämään pääsyä.
Kaikki ovat tervetulleita kansalais- ja kansanopistoihin. Vapaa sivistystyö on osa yhteiskunnan ja osaamisen kasvutarinaa. Opintoja tarjotaan erilaisiin tarpeisiin – itsensä kehittämiseen, hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseen ja elinikäisen sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin itsensä, yhteiskuntamme ja työelämän käyttöön.
Haluamme saada ihmisiä liikkeelle, aktiivisiksi kansalaisiksi ja olla mukana vähentämässä syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Erilaiset ja erikokoiset kaupungit sekä kylät tarvitsevat erilaisia palveluita eri muodoin. Olemme ylpeitä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä – toimiakseen se tarvitsee erilaisia koulutuksen järjestäjiä.
Rovalan Setlementissä ja sen oppilaitoksissa sekä muissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa olemme olemassa erilaisia oppijoita ja heidän tarpeita varten. Haluamme tarjota jatkossakin laadukkaita vapaan sivistystyön kursseja ja koulutuksia kohtuuhintaan lähtökohtaisesti kaikille, unohtamatta työelämän ja aluekehityksen tarpeita – Suomen koulutason kohottamiseksi. Eikö tämä kaikki ole meidän suomalaisten, tavallisten ihmisten yhteinen asia?
Paula Frantti-Niemelä
rehtori, Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala-Opisto/Rovalan Setlementti ry
Eero Pentti
toiminnanjohtaja, Rovalan Setlementti ry