Kun simolainen Sauli Martimo oli seitsemänvuotias, hän sai ensimmäisen hevosajokorttinsa. Sen virallisuuden kanssa oli niin ja näin.
– Naapurimme kirjoitti sen, hän hymyilee.
Työhevoset kuuluivat läheisesti Martimon, 61, lapsuuden ja nuoruuden maisemaan. Kun kiireinen yrittäjän ura neljäkymmentä vuotta sitten alkoi, hevoset ravasivat vuosikymmeniksi tajunnan takamaastoon.
Kipinä kyti kaiken aikaa Martimon sydämessä.