Simo sai uuden ha­ke­läm­pö­lai­tok­sen vanhan rin­nal­le

Simon Hakeosuuskunnan hallituksen jäsen Antti Jäärni kertoo Hakeosuuskunnan näkemyksiä uudesta laitoksesta yhdessä Bio Mobitekin edustajien Aimo Palovaaran ja Veijo Kilkkisen kanssa.
Simon Hakeosuuskunnan hallituksen jäsen Antti Jäärni kertoo Hakeosuuskunnan näkemyksiä uudesta laitoksesta yhdessä Bio Mobitekin edustajien Aimo Palovaaran ja Veijo Kilkkisen kanssa.

Simo on saanut 20 vuotta toimineen Simon hakelämpölaitoksen rinnalle uuden, 500 kilowatin hakelämpölaitoksen, jonka avoimien ovien päivää vietettiin viime viikolla.

Simon Hakeosuuskunnan hallituksen jäsen Antti Jäärni kertoo, että uusi kattila päätettiin hankkia riskinhallinnan vuoksi.

Laitoksen on toimittanut suomalais-virolainen Bio Mobitek.

– Meillä on Suomessa samanlaisia hakelämpölaitoksia 55 kappaletta, joista kolme tilauskannassa. Bio Mobitekillä on polttokapasiteetteina hake, pelletti ja yhteiskuntajätteiden poltto, joista broilerin ja kalkkunan jätteet ovat nousseet erikoisimmiksi, kertoi Veijo Kilkkilä Bio Mobitekiltä.

Vaikka yritys on suomalais-virolainen, voidaan sitä Kilkkilän mukaan pitää pohjoismaisena yrityksenä. Lämpölaitoksen eri komponenttien valmistuksessa ovat mukana myös Ruotsi, Tanska ja Norja.

– Turpeen, joka on tänään kysymysmerkki, kohdalla jouduttiin aikanaan pohtimaan kaasun ja turpeen kokemusvaihtoehtoja. Kokemuksen kautta kävi kuitenkin selville, että tuore puu käy polttoaineena ja näin kotimaisuusarvot nousivat ykkösvaihtoehdoksi, kertoo Kilkkilä.

Bio Mobitekin aluevastaava Aimo Palovaara vahvistaa Kilkkisen kertoman, jonka mukaan jo viimeisen kahden kuukauden kokemus on nostanut kotimaisuusarvoa huomattavasti

–Voidaan sanoa, että uuden lämpölaitoksen ohella Simo ja sen metsänomistajat ovat metsänhoidollisesti aivan maan kärkiluokkaa. Oikea lämmistysmuoto on vähentänyt 50 prosenttia öljyn polttoa, jota ei viimeisen kahden kuukauden aikana ole tarvittu yhtään, Palovaara vahvistaa.

Omavaraisuus tärkeää

Uuden laitoksen myötä toimintavarmuus kasvaa ja öljyn käytöstä varavoimana on voitu luopua. Huoltovarmuus ja omavaraisuus on lämmöntuotannossa tärkeää ja Simossa tämä toteutuu lähiperiaatteella.

– Olemme ylpeitä, että Simossa olemme toimineet esimerkillisesti jo ennen kuin vihreästä siirtymästä on kukaan puhunut. Simossa on torjuttu ilmastonmuutosta jo 20 vuotta uusiutuvaa lähienergiaa hyödyntäen. Erittäin iloisia olemme siitä, että uutta sukupolvea on osuuskuntaan osakkaaksi tullut ja jatkuvuus on näin turvattu. Lämpö siis riittää! Toivotamme onnea ja jatkuvaa menestystä Simon Hakeosuuskunnalle, iloitsi Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila.

Uusi laitos on tehokkaampi ja nykyaikaisempi.

– Lämpölaitoksen päivystäjän ei tarvitse enää jatkuvasti juosta katsomassa, miten laitos toimii, vaan hänellä on yöpöydällä hälytin, jolla voi kotoa käsin jopa korjata häiriöitä, Kilkkinen vahvistaa.

Hakelämpölaitoksen hinnaksi jäi 400 000:n euron kokonaiskustannus. Hintaa alensi huomattavasti oman työn arvo: töitä tekivät Simon Hakeosuuskuntaan kuuluvat yrittäjät. Hakeosuuskunnassa on tällä hetkellä 17 simolaista osakasta.

Lämpöverkkoon kuuluu muun muassa kunnan rakennuksia, K-Simontorin liikekeskus, terveys- ja seurakuntakeskus sekä veteraanitalot.

– On kiva, että Hakeosuuskunnan 17 osakkaan joukkoon kuuluu nyt kivasti nuoria jo riskienkin kannalta, kertoo osuuskunnan hallituksen jäsen Antti Jäärni.

Jäärnin mukaan öljyä ei ole tarvittu ollenkaan ja hyötysuhde vanhaan kattilaan verrattuna on noussut melkoisesti.

– Oikeastaan tuhkaakaan ei tule uuden polttomekanismin vuoksi yhtään. Uusi mekanismi nostaa tuhkan ylös tuleen, jonka vuoksi polttouuni polttaa lähes kaiken tuhkankin, sanoo Jäärni.

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä