Si­joi­tet­tu­jen lasten ja nuorten ope­tus­jär­jes­te­lyis­sä on puut­tei­ta Poh­jois-Suo­mes­sa – psyyk­ki­set on­gel­mat ovat kas­va­neet

Aluehallintoviraston kunnille tekemän kyselyn mukaan lastensuojelulain perusteella kuntiin sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämisessä on parannettavaa.

Lähes kolmanneksella sijoitetuista lapsista tai nuorista on erityisen tuen päätös
Lähes kolmanneksella sijoitetuista lapsista tai nuorista on erityisen tuen päätös
Kuva: Nina Susi

Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston kunnille tekemän kyselyn mukaan lastensuojelulain perusteella kuntiin sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämisessä on parannettavaa. Kyselyn tiedot perustuvat viime vuoteen.

Ylijohtaja Terttu Savolaisen mukaan on tärkeää, että peruspalveluiden arvioinnissa esiin tuodut yli 170 löydöstä erilaisista epäkohdista käydään läpi huolellisesti ja peruspalveluja kehitetään.

Kyselystä selvisi, etteivät kaikki lastensuojelulain perusteella sijoitetut saa valtioneuvoston päättämän tuntijaon tuntimäärän mukaista opetusta. Syynä on useimmiten lapsen tai nuoren terveydentila tai se, ettei koulunkäynti jostain muusta syystä ole täysimääräisesti mahdollista. Syynä tähän on, että lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat kasvaneet.

Lähes kolmanneksella sijoitetuista lapsista tai nuorista on erityisen tuen päätös. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella lisääntynyt tehostetun ja erityisen tuen tarve nousee muuta maata merkittävämmäksi opetuksen järjestämisen haasteeksi.

Uuden lastensuojelulain toivotaan korjaavan puutteita

Sijoitettujen lasten ja nuorten opetusjärjestelyissä oli kuntakohtaisia eroja. Suunnilleen kolme neljäsosaa oppivelvollisuusikäisistä sijoitetuista kävi oman kunnan koulua ja vajaa viidennes opiskeli kokonaan tai osittain lastensuojelulaitoksessa.

Arvioitaessa edellisen kerran neljä vuotta sitten havaittiin, että yhtenä sijoitettujen oppilaiden opetuksen järjestämisen ongelmana oli se, että tieto ei aina siirry sijoitetun lapsen kotikunnasta sijoituskuntaan eikä myöskään sosiaalitoimelta koulutoimelle.

– Toivon, että uusi lastensuojelulaki korjaa monia havaittuja puutteita, Savolainen linjaa.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vastuualuejohtaja Veijo Kosola näkee, että tämän vuoden alusta voimaan tulleessa lastensuojelulain muutoksessa on selkeytetty eri toimijoiden vastuita sijoitustilanteissa.

Aluehallintoviraston kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa noin puolet lastensuojelun piirissä olevista oppivelvollisuusikäisistä lapsista ja nuorista oli sijoitettu perhehoitoon, neljännes laitoshuoltoon ja hiukan alle neljännes ammatillisiin perhekoteihin.