“Se kuuluu vain murrosikään”, monet aikuiset sanovat nuorille kun he kertovat ongelmistaan. Osa aikuisista ei ota nuorten mielenterveysongelmia huomioon tarpeeksi ajoissa tai tosissaan. Aikuiset käyttävät tekosyitä, kuten “olet liian nuori” tai “se on normaalia sinun ikäiselle”. Harmillisesti on totta, että mielenterveyden ongelmat ovat nuorilla yleisiä.
Vähättelyn takia monet nuoret eivät uskalla kertoa asioistaan, joten he antavat vain vihjeitä ongelmistaan. Jos kukaan ei huomioi ongelmia ajoissa, voivat asiat mennä todella huonoksi ja johtaa jopa itsemurhaan.
Suomessa tehdään yli 700 itsemurhaa vuosittain. Väitän, että suurin osa näistä johtuu siitä, että tekijä ei ole rohjennut hakea apua mielenterveysongelmiinsa tai hän ei ole sitä saanut, vaikka on pyytänyt.
Ymmärrän, että joitakin vihjeitä on vaikea ymmärtää, mutta ainakin ilmiselvistä sanoista ja teoista aikuisten pitäisi ymmärtää, että nuoren asiat eivät ole hyvin. En tarkoita, että jokaisesta pienestä vihjeestä nuori pitäisi pakottaa terapiaan, mutta jos huoli herää, hänen kanssa kannattaa keskustella. Ehkä aikuinen ja nuori ymmärtäisivät yhdessä, mitä asialle voisi tehdä, ja päätyisivät hyvään ratkaisuun.
Aikuisten pitäisi ottaa lasten ja nuorten pahoinvointi vakavasti, koska kukaan ei halua, että omalla lapsella menee huonosti. Nuorten on vaikea kertoa pahoinvoinnistaan jopa opettajille ja kuraattorille. Karu totuus on, että vaikeneminen vain pahentaa tilannetta. Kaiken sisällä pitäminen on huono idea.
Muistan, kun minulla oli vaikeaa ja tuntui, ettei kukaan välitä, miten minulla menee. Jopa pieni “miten menee?” tai “onko kaikki hyvin?” voi piristää jonkun päivää suuresti. Ehdotankin, että kysyt läheisiltäsi aina välillä, miten heillä menee ja kerrot, että välität heistä. Muista kuunnella lastasi tai kaveriasi ennen kuin on liian myöhäistä.