Kauan on vettä ehtinyt virrata kuuluisassa Vantaankoskessa sen jälkeen, kun suomalainen olympiaurheilija viimeksi pääsi juhlimaan olympiakultaa kesäolympialaissa. Vuonna 2008 Pekingissä Satu Mäkelä-Nummela ampui Suomelle kultaa, mutta sen jälkeen kultarintamalla on ollut hiljaista, vaikka takana on vuoden 2008 jälkeen jo kolmet kesäolympialaiset. Nähtäväksi jää, pääseekö Suomi takaisin kultakantaan, kun seuraavat kesäolympialaiset mitellään Pariisissa reilun vuoden päästä kesällä.
– Totta kai siihen (kultaan) saumat on, mutta sen eteen pitää tehdä kovasti töitä. Raaka fakta on se, että urheilijoiden perustason kautta asiat syntyvät. Me voimme Olympiakomiteassa yhteistyöllä auttaa ja sparrata, mutta lopullisen vastuun huippu-urheilusta kantavat itse lajit. Jos laji itse ei huolehdi toimintatavoistaan ja kulttuuristaan, niin ei sitä kukaan muukaan tee, Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen sanoi infotilaisuudessa Helsingissä.
– Me Huippu-urheiluyksikössä olemme keskittäneet tukea ja resursseja niihin kohteisiin, joissa on menestyspotentiaalia, Heikkinen jatkoi.
Mitalit toiveena Pariisissa
Kovin paljon mitaleita Suomelle ei ole herunut viime vuosien kesäolympialaissa. Pekingissä 2008 Suomi sai kultamitalin lisäksi hopeaa ja kaksi pronssia, neljää vuotta myöhemmin Lontoossa Suomi saalisti hopean ja kaksi pronssia, Riossa 2016 saaliiksi jäin vain yksi pronssi ja Tokiossa 2021 haaviin jäi kaksi pronssia. Ensi vuonna Pariisissa on tarkoitus jatkaa mitalikannassa. Olympiakomitean infossa kerrottiin, että Suomen mitaliodotus Pariisin olympialaisissa on huippu-urheilun seurannan perusteella 2,5 mitalia.
– Viime kesän Suomen menestys yleisurheilun EM-kisoissa antaa osviittaa ennen kaikkea siitä, että urheilun kentällä tehdään kovasti töitä. Totta kai Pariisin kisoista me mitaleita halutaan ja niitä toivotaan ja lisäksi pistesijoja myös. Olen sen koulukunnan mies, että menestys olympialaisissa antaa parhaan kuvan siitä, missä tilassa huippu-urheilussamme tuloskunto menee, Heikkinen sanoi.
Hän ei kuitenkaan halua nostaa niitä lajeja ja urheilijanimiä jalustalle, joilta Suomen urheilujohdossa odotetaan mitaleita tai jopa olympiakultaa.
– Meillä on tulossa joulukuussa kesälajien seuraava prosessi, joten annetaan nyt urheilijoille työrauha ja palataan seuraavaksi kesälajien osalta asiaan joulukuussa.
Talvilajeille tyly viesti
Olympiakomitean infossa kerrottiin myös talvilajien tehostamistukimääristä. Talvilajeille oli tyly viesti: Tukien määrä laskee noin 100 000 eurolla viime vuodesta. Suoraa tehostamistukea myönnettiin kaikkiaan 2 244 000 euroa.
– Siihen on kaksi keskeistä syytä. Ensinnäkin takana on menestyksen näkövinkkelistä lasku- ja alavireinen kausi. Toinen syy on se, että meillä on nyt erityinen panostus kesälajeihin. Tämä kesä on esimerkiksi hyvinkin ratkaiseva Pariisin karsintojen osalta sekä olympialajeissa ja paralympialajeissa, sanoi Huippu-urheiluyksikön laji- ja kisaohjelmien johtaja Leena Paavolainen.
Urheilijoiden henkilökohtaisia talvilajien opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä urheilija-apurahojen päätöksiä ei nyt infossa käsitelty, sillä ne ovat valmistumassa kesän aikana.
