Sa­ta­vuo­tias, joka työnsi kuulaa – tor­nio­lai­nen maail­man­en­nä­tyk­sen haltija Toimi Ah­ven­jär­vi toivoo, että ve­te­raa­ni­yleis­ur­hei­luun löy­tyi­si uusia toi­mit­si­joi­ta

Toimi Ahvenjärvi asuu Torniossa Jääkärinkadulla. Hyväkuntoinen mies saa apua arjen askareisiin kodinhoitajilta.

Kuva: Jouni Valikainen

World Masters Athleticsin sisähallikilpailujen tilastoennätyksenä komeilee 90-vuotiaiden sarjan kuulantyönnössä torniolaisen Toimi Ahvenjärven nimi. Tulos 9.68 syntyi veteraanien MM-kisoissa Jyväskylässä 2012.

– En arvannutkaan, että työntö on vielä ykkösenä. Se taisi olla aika pitkä kaari, juhannuspäivänä tasan sata vuotta täyttänyt Toimi Ahvenjärvi naureskelee.

Samalla listalla 80-vuotiaiden piikkipaikkaa pitää Harjun Urheilijoiden  Leo Saarinen tuloksella 13.68.

Ahvenjärvi meni Jyväskylän kisoihin henkilöautolla yhdessä Alatornion Pirkkojen puuhamies Onni Ylimaunun kanssa. Haastattelun aikana Ahvenjärvi nostaa useamman kerran ylös Ylimaunun nimen ja hänen tärkeän panoksen veteraaniyleisurheilussa.

– Jyväskylän MM-kisat oli hieno tapahtuma. Mukana oli lähes  3 000 osallistujaa ja Suomestakin 900, Toimi Ahvenjärvi muistelee.

Toimi Ahvenjärvi innostui poikasena, siis 1930-luvulla, urheilusta. Talvisin hiihto ja mäenlasku kuuluivat arkeen. Kesällä kymmenottelu tuli tutuksi Ahvenjärven yhdeksän veljeksen perheessä. Perheeseen kuului myös viisi sisarta.

– Teimme Raumolle Vuohenmäkeen talkoilla hyppyrimäen ja myös Kokkokankaalle tuli 30 metrin mäki. Kokkokankaan mäki vihittiin 1932. Avauskisan voitti rovaniemeläinen Aarne Valkama 28 metrin hypyllä. Mäkisukset meille teki Erkki Koski.  Jos häneltä tilasi mäkisukset, niin ne olivat samana päivänä hyppykunnossa.

Mäkiharrastus on siirtynyt isältä pojalle. Toimin poika Mikko Ahvenjärvi on myös kilpaillut mäkihypyssä.

Musiikki mukaan

Toimi Ahvenjärven harrastus vaihtui sodan aikana musiikkiin. Hän alkoi soittaa viulua ja urheilu jäi taka-alalle. Vieläkin Ahvenjärven kotona odottaa sello soittajaansa.

– Minulla on sellainen ihottuma, joka rikkoo sormenpäät, joten soittaminen on jäänyt vähiin.

Ahvenjärvi haavoittui sodassa, mutta ikämiessarjoissa uudelleen virinnyttä yleisurheiluharrastusta se ei haitannut.

– Onni oli hyvä urheilija korkeudessa, pituudessa ja kolmiloikassa. Minulle sopi kuulantyöntö. Kun menin ikämiehenä ensimmäisiä kertoja kuularinkiin, niin sain ilokseni todeta, että käsi oli terve. Tavoitteena oli kilpailuissa ja harjoituksissa kymmenen metrin rajan rikkominen, mutta se jäi vähää vaille. Paras tulokseni oli 9.73.

Toimi Ahvenjärvellä on huoli veteraaniurheilun tulevaisuudesta. Hän uskoo, että innostuneita urheilijoita löytyisi tarpeeksi esimerkiksi kilpailuihin.

– Kilpailut tarvitsevat toimitsijoita. Jos heitä ei ole, niin ei ole kilpailujakaan. Pienissä kilpailuissa me urheilijat joudumme huolehtimaan urheilemisen ohella toimitsijoiden tehtävistä. Pohjois-Suomessa Kiimingissä tilanne on veteraaniurheilun kannalta hyvä. Täällä Torniossa Rautopuron veljessarja pisti kisoja pystyyn ja innosti veteraaneja kilpailemaan.

Terveyttä urheilusta

Toimi Ahvenjärvi asustaa yksin kotonaan Torniossa Jääkärinkadulla. Vaimo menehtyi 1,5 vuotta sitten. Hyväkuntoinen satavuotias sotainvalidi kiittelee auliisti, että Suomi pitää hyvää huolta veteraaneista ja invalideista.

– Minun tykönäni käy 3-4 kertaa vuorokaudessa kodinhoitaja huolehtimassa lääkkeistä ja ruuasta. Rintamamiehet pääsevät tasaisin väliajoin myös kuntoutukseen. Saarenvireen tuolijumpassa paita kastuu.

Kuularinki on jäänyt ainakin hetkeksi Toimi Ahvenjärveltä rauhaan. Osittain koronarajoitusten vuoksi, sillä veteraanit harjoittelevat paljon Haaparannan puolella Aspen-hallilla.

Satavuotiaalta ei voi olla kysymättä, että mikä on pitkän iän salaisuus.

– Minun kohdaltani urheilusta on ollut hyötyä kuten myös kuntoutusjaksoista. Urheilu on ollut minulle tärkeää myös mielenterveyden kannalta. Menen vielä Aspenille työntämään kuulaa, jos kunto kestää, mutta tulos ei ole enää tärkeää. Jos lopetan urheilun, niin minussa alkaa näkyä korkea ikä, hyväkuntoinen  Toimi Ahvenjärvi uskoo.