Sanoma Media Finlandin (SMF) uutismediat kertoivat maanantaina aikovansa vähentää merkittävästi STT:n uutistoimisto- ja kuvapalveluiden käyttöä tai lopettaa käytön kokonaan. Luopuminen merkitsisi sitä, etteivät Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa julkaisisi enää STT:n uutisia tai Lehtikuvan kuvia tai käyttäisi muita STT:n palveluja.
Sanoma Media Finland on vuodesta 2018 lähtien ollut STT:n pääomistaja.
STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen sanoo, että suurimman asiakkaan päätös on kova isku.
– STT:n näkökulmasta tämä on erittäin haastava tilanne. Tietenkin seuraava vaihe on se, miten me varmistamme tulevaisuuden, että STT on vielä ne seuraavat 138 vuotta olemassa. Ei samanlaisena kuin mitä se nyt on, mutta jatkuisi kuitenkin jossakin muodossa, Laaksonen sanoo.
Helsingin Sanomat luopui STT:n tekstiuutisten asiakkuudesta vuonna 2015, mutta palasi asiakkaaksi vuonna 2018, kun SMF tuli uutistoimiston pääomistajaksi.
HS: Saa muualta maksutta
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi perustelee päätöstä sanomalla, että lehden suunnitelmassa on kyse tarpeesta erottautua.
Tarkoituksena on Yläjärven mukaan lisätä sitä, ettei Helsingin Sanomat tarjoaisi samanlaista sisältöä kuin muut mediat, kuten Yleisradio.
– Me olemme tilattava media ja olemme jo pidempään nähneet, että meidän kannattaa panostaa nimenomaan omaan erottuvaan uutis- ja kuvajournalismiin, Yläjärvi sanoo.
– Niin laadukasta sisältöä kuin STT:n ja Lehtikuvan tarjonta onkin, se on kuitenkin sisältöä, jonka saa myös monista muista medioista maksutta.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti taas sanoo, että mahdollisen STT:n palveluista luopumisen taustalla on normaali uutismedian strategiatyö. Pohjimmiltaan kyse on hänen mukaansa median digitaalisesta murroksesta ja IS:n lukijoiden tarpeista.
– Lukijan tarpeet ylipäätään eroavat erilaisissa medioissa, on sitten tilausmedia tai paikallismedia tai meidän kaltainen mainosrahoitteinen iltapäivälehti. Uniikki ja erottuva journalismi ja varsinkin uutisbrändien omien näkökulmien merkitys on jatkuvasti tärkeämpää, Lahti sanoo STT:lle.
– Sen yleisuutisvirran merkitys on tässä vuosien saatossa meidänkin kohdallamme laskenut.
"Erittäin merkittävä isku"
STT:n hallituksen puheenjohtaja ja Sanoma Media Finlandin uutis- ja featuremedian liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta pitää iskua merkittävänä STT:lle.
– Tämä on erittäin merkittävä isku tuottorakenteelle ja kyvylle palvella asiakkaita nykymallilla. Jolloin toki tästä seuraa, että tulevaisuuden skenaariota pitää lähteä arvioimaan ja miettiä sitten, millä rakenteella ja millä ratkaisuilla tätä voidaan jatkaa, Putkiranta sanoo.
Putkirannan mukaan vielä on liian aikaista arvioida STT:n roolia tulevaisuudessa suomalaisessa mediakentässä.
Kuinka mahdollista on, että koko STT:n toiminta ajetaan alas?
– Se ei ole missään nimessä tavoite. Teemme kaikkemme, että näin ei tulisi tapahtumaan, Putkiranta sanoo.
Putkiranta kuvailee, että vaikka tilanne on vuoden 2018 muutosten jälkeen ollut suhteellisen stabiili, STT on jatkuvasti ollut tekemisissä asiakkaiden kustannuspaineiden kanssa.
Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja, STT:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Mervola pitää surullisena ja shokeeraavana Sanoma Media Finlandin maanantaina ilmoittamaa päätöstä, jossa sen uutismediat ovat luopumassa mahdollisesti jopa kokonaan STT:n palveluista. Mervolan mukaan päätös voi tarkoittaa jopa kansallisen uutistoimiston loppua.
– Käytännössä tämä tarkoittaa nykymuotoisen STT:n loppua. On vaikea nähdä, että STT voisi olla olemassa, kun yksi iso asiakas näin poistuu, Mervola kommentoi maanantaina STT:lle.
– Tässä on varmaan vaihtoehto, että syntyy joku mini-STT, joka on pieni palvelu. Ja sitten toinen vaihtoehto on todennäköisesti se, että uutistoimisto loppuu oikeasti ja aidosti ensi vuoden alkupuoliskolla.
Mervolan mielestä kansallisen uutistoimiston ylläpitäminen on ollut suomalaisen median yhteisvastuuta.
– Olen tosi surullinen, että Sanoma irtautuu tästä yhteisvastuusta, STT:n asiakkuudesta ja sitä kautta Helsingin Sanomat ja Sanoma ovat aiheuttamassa mahdollisesti kansallisen uutistoimiston katoamisen.
Yle-verosta pala STT:lle?
Mervola toivoo, että yhteiskunnallinen keskustelu asiasta herättelee ihmisiä tajuamaan STT:n merkityksen ja uutistoimiston jatkuvuuden takaamiseksi löydetään ratkaisuja. Hän ei kuitenkaan usko, että valtiosta olisi nykyisessä taloustilanteessa pelastajaksi.
Hän ei kuitenkaan usko, että valtiosta olisi nykyisessä taloustilanteessa pelastajaksi.
Yhtenä vaihtoehtona hän näkee sen, että Yle-veron tuotosta lohkaistaisiin tietty osa kansallisen uutistoimiston toimintaan.
– Voi olla, ettei sekään ole realismia. Mutta se olisi malli, joka olisi ehkä mahdollinen.
Myös Kalevan vastaava päätoimittaja ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Antti Kokkonen pitää iskua vakavana STT:lle.
Mervolan tavoin hän nostaa esiin, että Suomessa toimii "aika runsasrahoitteinen" Yleisradio, eli julkista rahaa jo nyt ohjataan tiedonvälitykseen varsin paljon. Kokkosen mielestä jonkinlaisista kansallisista mahdollisuuksista STT:n rahoitukselle voisi ainakin keskustella.
