Sámi álb­mot­beaiv­vi ávvudit ja čalm­mus­taht­tet - Smávit ja stuorát doalut ieš­guđe­ge guovl­lus

Dán jagi álbmotbeaivvi ávvudit máŋgga iešguđege báikkis ja lea vejolaš gávnnadit ja ovttastallat.

Anáris álbmotbeaivvi doalut lágiduvvojit Sajosis ja searvegoddeviesus. Siiddas lea rabas uvssat olles beaivve.

Beaivit álbmotbeaivvi mállásiid fállet searvegoddeviesus. Sajosis lágidit olles beaivvi bargobájiid ja beaivedoaluid, gos sáhttá guldalit konseartta ja geahččat filmma.

Mánáide lágiduvvo beaivit Sajosis iežas prográmma, mas leat mielde Vuohču mánát, Heli Aikio, Anna Morottaja ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman .

Anáris leat máŋggaid jagiid leamaš girkus meassu ja nu lea maid dán jagi. Girkostallama maŋŋá leat girkogáfet searvegoddeviesus.

Jos ii geargga beaivit Sajosii, de sáhttá searvat eahketdoaluide, gos sáhttá guldalit Ánnámáret ja Johanna Juhola, Aila-duo sihke Suõmmkar musihka. Lassin čájehit Marja Helander mysteralaš oanehašfilmma Eatnanvuloš lottit .

Ohcejogas ordnejit vurrolagaid álbmotbeaivvedoaluid Sirpmáin. Dán jagi doalut lea Sirpmás, gos boradeami lassin čájehit filmmaid.

Eanodagas fállet olles beaivvi gáhkkogáfiid Sámi Sostera Luovatupas. Lassin Sámedikki álgoálbmogiid filbmaguovddáš Skábma ordne filbmačájáhusa Heahtá skuvllas. Čájáhus bistá sullii diimmu ja das leat guhtta oanehisfilmma.

Oassi Vuohču skuvlamánáin servet Anára doaluide, muhto giellabeasis lágiduvvojit rabas uvssaid beaivi, gos fállet sávtta, gáhku ja gáfe.

Helssegis universitehtas fállet káfiid, čájehit Guovdageainnu stuimmit -filmma ja lágidit bargobájiid. Mánáide lágidit máinnastanbottu.

City-Sámit -searvi lágida álbmotbeaivve eahketdoaluid Lappi restoráŋŋas, gos prográmmas oktasaš boradeami ja sáhkavuoruid lassin ee. VILDÁ -joavkku konsearta ja sámediktagirjji almmustahttin.

Lassin eahkes Töölö girjerájus Peter Ericson muitala ruoŧagillii sámi historjjá ja guovtti sámi nissona, Elsa Laula Renberg ja Maria Mathsdotter birra.

Helssega doalut joatkašuvvet gaskavahku 7.2., go Davviriikalaš kulturorganisašuvdna ovttas City-Sámit ja Skábmagovat -festiválan čájehit ođđaseamos sámi filmmaid. Oassi čájáhusa bileahtain lea juo vuvdon lohppii.

Jyväskyläs Sis-Suoma sámisearvi Bárbmu lágida sámi álbmotbeaivvi gudnin oktasaš deaivvadeami Suoma giehtaduoji museas. Searvvi várreságadoalli Maritta Stoor-Lehtonen muitala Eanodaga gávtti birra Gihtiid soga nissoniid gávttit -čájáhusas, mii lea dál oaidnin láhkai museas. Dien maŋŋá lágiduvvo boradeapmi restoráŋŋa Versos.

Roavvenjárggas čájehit oanehaš sámi filmmaid ja fállet gáhkkogáfiid Lappi universitehtas.

Oulus čájehuvvo Sámevarra -filbma Studio Valvees ja Giellagas -instituhtas Oulu universitehtas lea gáfestallanboddu.

Dasa lassin televišuvnnas Yle čájeha Katja Gauriloff bagadan dokumeantafilmma Kuun metsän Kaisa guktii. Vuos Yle Teema kanálas beaivit 12.55 ja vel eahkes TV1:s 21.30.

Tästä on kyse

Saamelaisten kansallispäivää juhlistetaan

Saamelaisten kansallispäivää vietetään ympäri saamelaisaluetta ja kaupungeissa. Tilaisuuksia järjestetään kouluissa, päiväkodeissa ja kielipesissä Hetassa, Inarissa, Rovaniemellä, Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Utsjoella yhdistetään voimat naapurikylän, SIrman kanssa, jossa vietetään tämän vuoden juhla.

Suurimmat juhlallisuudet järjestetään Inarissa, jossa on päivän kunniaksi mm. messu Inarin kirkossa, Siidassa avoimet ovet, kultturikeskus Sajoksessa työpajoja, konsertteja ja elokuvanäytöksiä aamusta iltaan.