Sá­me­dig­gelá­ga ođas­tu­sas čavga ái­getáv­val - Stuorá­mus hás­ta­lus­san jie­nas­tan- ja oasá­las­tin­vuoi­gat­vuoh­ta

Sámediggi ráhkkanišgoahtá čuovvovaš válggaide. Sullii beannot jagi geažes, čakčat 2019 lágiduvvojit sámedikki válggat, mat válljejit ođđa sámedikki áirasiid ja várreáirasiid čuovvovaš njealji jahkái nappo jagiide 2020-2023. Ovddit válggat ledje čakčat 2015.

Sámediggi nammadii dán áigodaga válgalávdegotti juo guokte jagi dassái, geassit 2016, muhto ii leat doaibman.

–Válgalávdegoddi doaibmagoahtá áramustá čavčča bealde, árvala ságadoalli Janne Näkkäläjärvi .

Čállingoddi lea maid ráhkkanišgoahtán válggaide.

–Válgalávdegotti várás lea bálkáhuvvon plánejeaddjin Sinikka Mäkinen ja válgalávdegotti čálli bargoalmmuhusa lea plánas bidjat ohcan láhkai giđa mielde, lohká hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi .

Mäkisä mielde dárkkistuvvon ja ođastuvvon skovit ohcat válgalogahallamii ihtet sámedikki ruovttusiidui geasi maŋŋá.

Sámedikki láhkačálli Kalle Varis mielde ođastuvvon sámediggeláhka galgá leat fámus dalle, go válggaid birra gulahit almmolaš gulahusain skábmamánus 2018.

Vuoigatvuođaministeriija nammadii skábmamánus 2017 doaibmagotti ja parlamentáralaš čuovvunjoavkku ođasmahttit sámediggelága. Sis lea mihttomearrin geargat ođastusbargguin cuoŋománu loahpas.

–Doaibmagoddi lea gávnnahan ahte paragráfa jienastanvuoigatvuođas gáibida eambbo čielggasvuođa nu sisdoalu go bajilčállaga ektui, lohká Varis, gii lea doaibmagotti lahttu.

Nubbi ášši mas ságastallet, lea sámedikki oasálastinvuoigatvuohta, man várra buorebut dovdat geatnegasvuohtan ráđđádallat sámediggin.

Varis mielde doaibmagotti ulbmilin lea ovttamielalašvuohta, ovdalgo guđđet iežaset loahppabohtosa.

–Jos doaibmagoddi ii juvssa ovttamielalašvuođa de ii leat loahppaboađus man geiget. Dan dilis sáhttá vuoigatvuođaministeriija doalvut barggu lohppii virgebargun. Sávvat goit ahte doaibmagoddi juksá kompromissa, čilge Varis.

Áigetávvala ektui ođastusárvalus galggašii mannat riikkabeivviid dohkkeheapmái čakčat ja dat galggašii leat fámus ovdal válggat biddjojuvvojit johtui.

–Ovdal dan láhkaárvalusas dáhttot cealkámušaid ja dábálaččat leat ráđđádallamat vel sámediggin das gaskkas, ovdal dat manná de riikkabeivviid gieđahallamii. Riikkabeivviid meannudeapmi maid bistá muhtun áiggi.

Sámediggelága geahččaledje ođasmahttit 2012-2013 ja vuoigatvuođaministeriija ásahii doaibmagotti dan várás. Láhka lei riikkabeivviid gieđahallamis giđđadálvve 2015, muhto ođasmahttin ii leat lihkostuvvan go ráđđehus bieđganii ja nu láhkaođastus gessojuvvui eret riikkabeivviin.

–Dán háve lea vuođđuduvvon doarjagin parlamentáralaš čuovvunjoavku, mas leat mielde sámedikki lassin iešguđege bellodagat. Bellodagain lea nana ovddastus lága válmmaštallamis, sávvat das livčče ávki dohkkehanproseassas, dadjá Varis.

Vaikko sámedikki válgalogahallama birra leat olu iešguđege lágan oaivilat, válggat leat juohke válgabajis čađahuvvon, nu mo dálá láhka geatnegahttá. Váttes dilli lea bistán máŋggaid válggaid.

Váidagiin fuolakeahttá sámediggái leat ain válljejuvvon 21 áirasa ja sidjiide golbma várreáirasa.

Tästä on kyse

Lakimuutoksella kiireinen aikataulu

Oikeusministeriö nimesi saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunnan marraskuussa 2017. Tarkoituksena on, että muutokset tulisivat voimaan ennen kuin saamelaiskäräjien vaalilautakunta kuuluttaa vaalien aloittamisesta marraskuussa 2018. Toimikunnan haasteina ovat vaaleissa äänestäminen ja saamelaiskäräjien osallistumisoikeus.

Saamelaiskäräjäien vaalit pidetään syyskuussa 2019. Jos eduskunta ei hyväksy saamelaiskäräjälain muutosta, vaalit pidetään voimassa olevan lain mukaisesti.