”Sai­ras­tu­mi­sil­la iso vai­ku­tus pieneen yh­tei­söön” – Saa­me­lais­kä­rä­jien tuore pu­heen­joh­ta­ja toivoo, että suo­ma­lai­set ym­mär­täi­si­vät saa­me­lais­ten olevan oma kan­san­sa

-
Kuva: Olli Miettunen

On kevättalvi, mikä merkitsee Saamenmaalla kantohankien ja aurinkoisten tuntureiden lisäksi muutamia tärkeitä yhteisöllisiä tapahtumia: Marianpäivät Enontekiön Hetassa, Porokuninkuusajot Inarijärven jäällä. Niissä ihmiset tapaavat toisiaan ympäri neljän valtion yli ulottuvan Saamenmaan.

Nyt ne kaikki on peruttu koronaviruksen takia.

Saamelaiset ottavat tässä tilanteessa varman päälle, sanoo saamelaiskäräjien uusi puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Yhteiskuntarakenteemme on sellainen, ettei sairastumisia paljon auta tulla, Juuso sanoo.

Esimerkiksi poronhoito ei onnistu etänä. Perheet asuvat puolin ja toisin nyt suljettujen valtioiden rajoja.

– Yhteisömme on pieni. Sairastumisilla on iso vaikutus, Juuso sanoo.

Kun suomalaiset säikähtivät koronavirusta ja autoilivat joukolla Lappiin, paljastuivat Juuson mielestä ihmisten asenteet.

" Lappi ja saamelaisalue ei ole villi erämaa. Tämä on yhteiskunta ja alue, jossa ihmiset elävät omaa elämäänsä."

Saamelaisyhteiskunnassa on riittänyt elämän ja kuoleman kysymyksiä mietittäväksi ennen koronaakin. Läpileikkaavin kysymys on saamelaisen kulttuurin olemassaolo.

Juuso toivoo sitä mitä sukupolvet ennen häntäkin, eli että suomalainen yhteiskunta hahmottaisi saamelaiset omana kansaan, jolla on oma kulttuuri ja omat elinkeinot. Vihapuhe saamelaisia kohtaan on lisääntynyt, Juuso kertoo.

– On lupaavaa, että nykyisen hallituksen ohjelmassa on sentään identifioitu saamelaisia koskevia asioita.

Hallitusohjelmassa on muun muassa linjattu, että saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia edistetään ja alkuperäiskansan aseman tunnustavan ILO169-sopimuksen ratifioinnin edellytyksiä selvitetään. 

Lisäksi ohjelmassa todetaan, että sote-palveluissa vahvistetaan muun muassa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista.

Suuri osa saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, joten erityisesti heidän kielen opiskelunsa on iso haaste.

Konkreettisesti parannukset tapahtuvat paitsi onnistuneen budjetoinnin kautta, myös siten, että saamelaiset otetaan osaksi itseään koskevaa päätöksentekoa, Juuso sanoo.

Tästä syystä saamelaiskäräjälain pykälä, joka velvoittaa valtion neuvottelemaan aidosti saamelaisten kanssa heitä koskevissa ja heidän kulttuuriinsa vaikuttavissa asioissa, olisi tärkeä saada viimein uusittua.

Lisäksi saamelaiset tarvitsevat oman ilmastopaneelin, Juuso sanoo. Poronhoito ja kalastus ovat säiden armoilla. Esimerkiksi kuluva vuosi oli poronhoidolle kova, sillä lunta oli poikkeuksellisen paljon.

Juuso toivoo, että valtio haluaa sijoittaa rahaa poronhoitoa turvaaviin varotoimenpiteisiin, kuten uudenlaisten laidunmaiden käyttöönottoon.

 Lisäksi esimerkiksi metsien monimuotoisuutta suojelemaan pyrkivä Metso-ohjelma pitäisi ulottaa Saamenmaalle.

– Poronhoito ei voi enää väistää muita maankäyttömuotoja, Juuso sanoo.

Yksi niistä on hiihtokeskusten ulkopuolelle hiipivä massaturismi.

Kuka?

Tuomas Aslak Juuso

Syntynyt vuonna 1985 Enontekiöllä

Saamelainen nimi Gaijjot Ante Issaha Duomma

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja 2016–2019

Suomen saamelaisnuorten Suoma Sami Nuorat rs:n hallituksen puheenjohtaja 2009–2012

Toiminut YK:n alkuperäiskansojen nuorten liiton puheenjohtajana

Ollut RKP:n eduskuntavaaliehdokkaana Lapin vaalipiirissä

Saamelaiset mukaan päätöksentekoon

STT

Saamelaiskäräjien ohjelma seuraavalle vaalikaudelle ei ole vielä valmis, mutta käräjien suurin haaste tälläkin kaudella on saamelaiskäräjälain uusiminen.

Saamelaiskäräjälaki säätää muun muassa siitä, kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleilla. Asiasta on ollut eriäviä näkemyksiä vuosikausia, ja esimerkiksi saamelaiskäräjien hallituksen enemmistö on toivonut, että äänioikeus saamelaiskäräjävaaleilla rajattaisiin heille, joilla on tiivis kulttuurinen ja kielellinen yhteys saamelaisiin.

Yhtä polttava kysymys on saamelaiskäräjälain yhdeksäs pykälä, jossa säädetään valtion velvollisuudesta neuvotella saamelaiskäräjien kanssa saamelaisia koskevissa asioissa.

Tällä hetkellä pykälän muotoilu jättää joidenkin mielestä valtiolle mahdollisuuden olla todellisuudessa neuvottelematta tai huomioimatta saamelaiskäräjien kantoja esimerkiksi maankäyttökysymyksissä. Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio muun muassa toisti useaan kertaan, että sen sijaan että saamelaiskäräjiä vain kuultaisiin, valtion pitäisi aidosti kuunnella ja ottaa saamelaisten toiveet huomioon.

ILO169-sopimus tunnustaa alkuperäiskansojen oikeudet. Suomi ei ole vielä ratifioinut sopimusta. Sopimuksen ratifioinnin uskotaan muun muassa parantavan saamelaisten neuvotteluasemia heitä koskevassa päätöksenteossa.

Saamelaiskäräjälakia yritettiin uudistaa viimeksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan, mutta silloin luottamuksen puute valtioon kaatoi lain uudistamisen saamelaiskäräjien täysistunnon äänestyksessä.