Tunnustan heti alkuunsa: Olen saanut valtion maksamaa sähköhyvitystä mökkini sähkölaskuun useita kymppejä. Sain sen pyytämättä ja ilman mitään omaa aktiivisuutta.
Olen saanut myös huojennuksen sähkölaskuni alviin kuten kaikki suomalaiset. Hallitushan alensi sähkön arvonlisäveroa väliaikaisesti 24 prosentista 10 prosenttiin huhtikuun loppuun asti.
Olisin pärjännyt ilman tukiakin. En olisi joutunut vararikkoon, mutta toki olisi kirpaissut. Olisi pitänyt jättää ostamatta uusi hame ja käymättä hierojalla.
Tukia ovat saaneet sadat tuhannet kaltaiseni hyväosaiset, joilla olisi ollut varaa maksaa omat sähkölaskunsa. Oli kyse sitten vakituisesta asunnosta tai mökistä.
Hallitus painoi viime syksynä paniikkinappulaa ja kehitteli pikavauhtia neljä erilaista sähkötukea. Tuntui, ettei hallitus ollut itsekään selvillä, mihin kaikkeen se rahaa törsäsi.
Asiantuntijat toppuuttelivat poliitikkoja laajoista, liian yleisistä ja erittäin kalliista tuista. He muistuttivat, että tukien pitää olla tarkkaan kohdennettuja niille, joiden perustoimeentuloa kohonnut sähkön hinta pahiten uhkasi.
Kiire oli kova, kun sähkön hinta uhkasi nousta pilviin ja maata uhkasivat sähkökatkot. Lisäksi vaalit olivat tulossa keväällä, ja meitä sähköä käyttäviä äänestäjiä oli paljon. Itse asiassa kaikki äänioikeutetut.
Alvin helpotuksen ja kevään sähkölaskuissa maksetun sähköhyvityksen lisäksi hallitus kehitteli verotukseen sähkövähennyksen, jonka voi käyttää vasta tämän vuoden verotuksessa. Tämäkin tuki suosii hyvätuloisia, sillä se on osa kotitalousvähennystä ja tehdään veroihin. Siinä ei ole myöskään mitään tulorajoja.
Ainoa vähätuloisille suunnattu tuki oli Kelan sähkötuki, jota piti erikseen hakea. Sitä on haettu paljon vähemmän kuin etukäteen arvioitiin. Aivan pienituloisimmat saattoivat saada apua sähkömenoihinsa toimeentulotuesta.
Ihmiset eivät ennen viime vuotta oikein ymmärtäneet mitä pörssisähkö on. Luulisi, että jo nimi kertoo siitä, että siinä on riskinsä. Pörssisähkö oli pitkään halpaa ja sen valinneet hyötyivät alhaisesta hinnasta. Turvallisuushakuiset ottivat määräaikaisen sopimuksen. Kun hinta pomppasi, valtio tulikin pörssisähköön turvautuneiden apuun ja otti riskin kantaakseen.
Pörssisähkön hinta on viime päivinä painunut jopa miinukselle. Nyt kukaan ei valita sen hinnasta. Sen sijaan pian tukea ovat hakemassa viime syksynä kalliin määräaikaisen sopimuksen tehneet kymmenet tuhannet suomalaiset.
Viime talvi opetti suomalaiset tuijottamaan sähkön hintoja tunti tunnilta, minuutti minuutilta. Moni ajoitti saunomisensa ja pyykinpesunsa halvoille tunneille ja pihisteli, kun sähkö oli kalleinta. Tätä oppia pitää koko yhteiskunnankin jatkossa soveltaa.
Avokätinen sähkötukien jako taas kertoo siitä, miten valtion rahaa on helppo jakaa, mutta velkaa vaikea maksaa.