EU-komissio esitteli joulukuun puolivälissä ehdotuksensa uusien autojen hiilidioksidisääntelyn lieventämisestä.
Aiemmin asetettu henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskeva säädös olisi edellyttänyt, että vuodesta 2035 alkaen kaikkien uutena rekisteröitävien henkilö- ja pakettiautojen olisi tullut olla nollapäästöisiä. Rajaa esitetään lievennettäväksi siten, että uusien autojen keskipäästöjen tulee vuonna 2035 olla 90 prosenttia alemmat kuin vuoden 2021 uusien autojen keskipäästöt.
Vuonna 2035 uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö saa EU:ssa olla enintään 12 grammaa kilometrillä, kun se oli viime vuonna 106 g/km EU:ssa ja Suomessa 69 g/km.
Päästörajan höllentämisen taustalla on ennakoitua verkkaisempi sähköautojen kysynnän kasvu EU-markkinassa. Vaikka Pohjoismaissa henkilöautokannan sähköistymiskehitys on ollut nopeaa, EU-maissa keskimäärin vain 16 prosenttia ensirekisteröidyistä autoista on alkuvuoden aikana ollut täyssähköisiä.
Monissa Itä- ja Etelä-Euroopan maissa sähköautojen osuus on vain muutamia prosentteja rekisteröinneistä. Nollapäästörajasta luopuminen mahdollistaa sen, että vuoden 2035 jälkeenkin voidaan ensirekisteröidä pieni määrä polttomoottorikäyttöisiä autoja.
EU:ssa pyritään vahvistamaan liikenteen sähköistymistä monilla toimilla, jotta sääntelyä ei olisi tulevina vuosina tarvetta lieventää uudelleen. Pienten ja edullisten sähköautojen tuotannon vauhdittamiseksi valmistajat saavat vuoteen 2035 asti päästölaskennassaan niin sanottuja superbonuksia EU:ssa valmistetuista pienistä sähköautoista.
Suurten yritysten käytössä oleville henkilö- ja pakettiautoille on valmisteilla maakohtaiset sähköistymistavoitteet. Yritysautojen sääntelyssä keinot jäävät kansallisesti valittavaksi, mikä on viisas ratkaisu, sillä sähköistymisen esteet ovat eri EU-maissa erilaisia. Suomen yritysautoille ehdotetut tavoitetasot ovat saavutettavissa, mutta ne edellyttävät sähköisten työsuhdeautojen verokannusteen jatkoa, kannusteita vuokra-autojen sähköistämiseen ja ammattiliikenteelle suunnattuja latauspisteitä.
Päästörajan höllentäminen ei hidasta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa henkilö- ja pakettiautokannan sähköistymistä, sillä latausinfraa on meillä hyvin tarjolla ja sähkö on verrattain edullista bensiiniin ja dieseliin nähden.
Suomessa jo lähes 40 prosenttia uutena rekisteröidyistä henkilöautoista on tänä vuonna ollut täyssähköisiä. Hyvin suunnatuilla kannusteilla autokannan sähköistymisen ripeää tahtia voidaan pitää yllä.
Sähköautoilun kustannustaakkaa ei tule lähivuosina lisätä veronkorotuksilla, sillä edulliset käyttökustannukset ovat sähköistymisen tärkein kannuste.