Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Säh­kö­au­to­buu­mi nosti odo­tuk­set ak­ku­kes­kit­ty­mäs­tä, Eu­roo­pan ai­noas­sa li­tium­hank­kees­sa on nähty, että ala ei ole pelkkää myö­tä­mä­keä

Akkutehdasta vähempikin kelpaa Suomelle

– Akkuteollisuuden tarvitsemaa arvoketjua on järkevä rakentaa askel askeleelta. Avaimet Suomella ovat siihen olemassa, sanoo Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen. Hän osallistui keskiviikkona kansainväliseen kaivoskokoukseen talvisessa Kittilässä.
– Akkuteollisuuden tarvitsemaa arvoketjua on järkevä rakentaa askel askeleelta. Avaimet Suomella ovat siihen olemassa, sanoo Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen. Hän osallistui keskiviikkona kansainväliseen kaivoskokoukseen talvisessa Kittilässä.

Toimitusjohtaja Matti Hietanen näyttää toimintasuunnitelman kaaviokuvaa. Siinä valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Malmijalostus oy on hahmottanut tien sille, miten Suomesta tulee akkuteollisuuden suurvalta Euroopassa.

Lähtötelineistä on päästy liikkeelle. Suomi on keskeisten akkumineraalien suurin tai ainoa tuottaja Euroopassa. Lisäksi ollaan parhaillaan luomassa kemiantehtaita, joilla raaka-aineista tulisi jalosteita esimerkiksi katodituotantoa varten.

Katodi on yksi akun neljästä perusosasta. Basf suunnittelee tehtaan rakentamista Harjavaltaan. Se ei siis ole akkutehdas, joka valmistaisi valmiita akkukennoja vaan komponenttitehdas. Seuraava tuotantovaihe on katodituotanto.

– Toteutuessaan katoditehdaskin olisi jo hyvä maali. Eikä sekään huono juttu ole, että Suomesta tulisi iso akkuraaka-aineiden tuottaja, sanoo Hietanen.

Sähköautopöhinästä huolimatta liiketoiminnan rakentaminen akkubisneksen ympärille ei ole pelkkää myötämäkeä.

Se on nähty kymmenen vuotta litiumkaivoksen avaamista valmistelleessa Keliber Oy:ssä.

– Hyväksyntä akkubisnekselle on valtava, mutta 300 miljoonaa euroa uupuu kaivoksen ja kemiantehtaan rakentamisesta, sanoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.


Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg etsii rahoitusta kaivokselle ja kemiantehtaalle.
Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg etsii rahoitusta kaivokselle ja kemiantehtaalle.
Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen


Keliberillä on melkein avaamista vaille valmis litiumkaivos Kaustisella Keski-Pohjanmaalla ja suunnitelma rakentaa litiumhydroksidia valmistava kemiantehdas Kokkolaan. Tuote olisi yksi akkuteollisuuden tarvitsemista kemikaaleista.

Juuri nyt rahoituksen hankkimista hankaloittaa litiumin maailmanmarkkinahinnan lasku. Hinta on pudonnut alle Keliberin itselleen laskeman kannattavuusrajan.

– Kukaan ei osaa oikein sanoa, mitä akkumineraalien hintatasolle tapahtuu. Kun se heilahtelee, sijoittajat ovat epäröiviä; varsinkin kun kehitystä ei oikein osata ennustaa, sanoo Lamberg.

Nokia oli suomalainen yhtiö niin kauan kun amerikkalaiset ostivat sen. Niin voi käydä myös akkualalla.

– Näyttää siltä, että tuskin saamme rahoitusta Suomesta. Toistaiseksi olemme 80-prosenttisesti suomalainen yhtiö, mutta loppupeleissä omistussuhteet voivat kääntyä toisin päin ulkomaalaisomistuksen hyväksi, sanoo Lamberg.

Suomen malminjalostuksen tehtäväksi on annettu akkuklusterin luominen. Jääkö se suomalaisten käsiin?

Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen hakee Suomen akkuklusterin kasvulle mallia vanhasta Nokiasta.
Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen hakee Suomen akkuklusterin kasvulle mallia vanhasta Nokiasta.
Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen


Matti Hietanen sanoo, että suomalaiset instituutiosijoittajat eivät tunne kaivosalaa.

– Uuteen toimialaan liittyy sekä tuotannollisia että teknologisia riskejä. Toivoisin, että suomalaiset instituutiosijoittajat olisivat kuitenkin valmiita ottamaan niitä.

Investoijien saanti Suomen akkubisnekseen ei ole muutoinkaan helppoa. Vaikka Suomi on akkumineraalien suurvalta, se on vasta lähtökohta. Mineraalit ovat sen verran arvokkaita, että niitä on edullista laivata halpojen tuotantokustannusten maihin.

Matti Hietanen sanoo, että Suomen on rakennettava alan osaamista samalla tavalla kun Nokia-vuosina. On saatava isoja investoijia, jotka synnyttävät alihankintaketjuja. Lisäksi on oltava omaa osaamista, tutkimusta ja koulutettua alan työvoimaa.

Sellaisia Suomen Malmijalostus nyt hakee. Hietanen ei kerro, onko jo löytynyt, mutta antaa ymmärtää, että siihen suuntaan neuvottelut ovat menossa.


Tausta

Akku- mineraaleissa Suomi ykkönen

Sähköautojen arvokkaimman osan akun tarvitsemien mineraalien (nikkeli, litium ja koboltti) tuottajana Suomi on joko Euroopan suurin tai ainoa.

Jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana päätettiin rakentaa akkujen ympärille samanlainen teollisten yritysten ryhmä kuin Nokian kukoistuksen aikaan puhelinten ja niiden komponenttien valmistuksessa.

Rakentamisen moottoriksi luotiin Suomen Malmijalostus (SMJ), johon liitettiin kaivoksiin aiemmin sijoittaneen Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) sijoitukset.

46 milj.

Pääomasijoituksia varten SMJ sai 46 miljoonaa Tesille aiemmin myönnettyjä, mutta vielä käyttämättä olevia määrärahoja.