Syksy on saapunut, ja yksi merkki siitä on muuttolintujen aloittama matka kohti etelän lämpöisempiä kelejä. Rovaniemellä tavattava, Suomen kansallislintunakin tunnettu laulujoutsen pakenee pakkasta joka vuosi – monesti yöllä.
– Vesistöjen jäätyessä syksyn yöpakkasilla on joutsenten oikeastaan pakko poistua paikalta, kertoo Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Olli-Pekka Karlin.
Laulujoutsenet lähtevät kohti etelää yleensä pienissä 10–20 joutsenen porukoissa, jotka koostuvat muutamasta joutsenperheestä.
Rovaniemellä joutsenia voi tavata esimerkiksi Arktikumin rannassa, sekä Niskanperällä ja Paavalniemessä. Muutama sata joutsenta kerääntyy Ounasjokisuiston kautta Kemijokisuistoon Venäjän puolelta ja Pohjois-Lapista yleensä ruska-aikaan.
Joutsenet laskeutuvat alemmas suistoissa sitä mukaa, kun vesistöt jäätyvät.
– Ounasjokisuistosta on tänä syksynä laskettu noin 200 laulujoutsenta. Vuosi sitten niitä laskettiin jopa 345, ja määrän odotetaan tänäkin vuonna vielä vähän kasvavan, Karlin sanoo.
Laulujoutsenen lisäksi vuosittain on havaittu ainakin Meri-Lapin alueella muutamia kyhmyjoutsenia. Toisinaan sellaisen saattaa nähdä Rovaniemelläkin.
– Kyhmyjoutsenet ovat näyttäytyneet kuitenkin lähinnä Kemi–Tornio-alueella.
Yksi pitkäaikainen ihmetyksen aihe on, että miten ihmeessä lintu osaa suunnistaa juuri etelään, jossa niillä on otollisemmat elinolosuhteet.
– Jonkinnäköinen ’’kompassi’’ niillä on. Uskoisin, että ne lähtevät lentämään sinne suuntaan, missä ilma tuntuu lämpimämmältä, Karlin pohtii.
Ennen lähtöään joutsenet tankkaavat runsaasti vesikasveja, sillä energiaa kuluu matkan aikana kovasti.
– Vesikasveja on sen verran hankala saalistaa, että suurin osa joutsenen elämästä kuluu syömiseen.