Harvassa ovat sääohjelmat, joissa ei kuule puhuttavan sekä säästä että jonkinlaisesta sään kaltaisesta. ”Tänään Pohjois-Suomessa on vielä aurinkoinen sää, mutta huomenna siellä on jo pilvistä säätä.”
Meteorologeilla näyttäisi olevan eriävät käsitykset siitä, miten alaan läheisesti liittyvää sää-sanaa tulisi käyttää. Onko säätä pidettävä ainesanana vai kokonaisuutena eli tuleeko tässä yhteydessä kyseeseen partitiivi vai nominatiivi?
Aiheesta on puhuttu satunnaisesti julkisuudessa, mutta käytäntöön sillä ei ole ollut juuri vaikutusta. Joidenkin mielestä Skotlannin sää on sateinen, toisten mielestä on sateista ja monen mielestä on aivan sama, sataako Skotlannissa.
Ehkäpä tässä sekoitetaankin kaksi asiaa. Voidaanhan todeta, että eilen oli aurinkoista, kun tarkoitetaan, että sää oli eilen aurinkoinen. Tai että eilisiltana oli sateista, kun tarkoitetaan, että ilta oli eilen sateinen. Jokainen voi siis tykönään miettiä, onko sää ollut tänä syksynä tavallista lämpimämpi vai lämpimämpää.
”Sitten katsomme säätä muualle Eurooppaan.” Jos mietit, mitä tuo tarkoitti, olet samoilla linjoilla kanssani. Ilmaisua silti kuulee käytettävän tv-uutisten sääennusteissa tuon tuostakin. Esimerkin mukaan voisi myös sanoa: ”Nyt katsomme työllisyystilannetta muualle Suomeen.” Tai: ”Katsotaan homeongelmaa muualle taloon.” Joku minua valistuneempi selittäköön, mistä on kyse.
Sattuipa kerran eteen todellinen yllätys, kun eräs toimittaja kertoi, että taivaalla näkyy huomenissa paljon salamia. Mietin, tippuisiko tuo pitsa-aines lopulta maahan asti talteen kerättäväksi.
Jätin asian pohtimisen sikseen, kunnes myöhemmin sain kuulla Prisma-ohjelmatiedotteessa jotakin häkellyttävää: ”Jättiläissalamien pelätään vaarantavan lentokoneiden turvallisuutta.” Enää ei puhuttu maukkaasta kestomakkara-aineksesta, vaan kerrassaan pahansisuisista pötköistä. Olisivatpa olleet vain salamoita.