Saamelaiskäräjälain valuviat on korjattava

Martin Scheinin kirjoittaa saamelaisten ja lappalaisten alkuperästä (LK 27.9.). Nykymuotoinen saamelaisten kulttuuri-itsehallinto on suoraa jatkumoa saamelaisvaltuuskunnan toiminnalle. Jo saamelaiskäräjälain valmistelun yhteydessä saamelaispoliitikot pyrkivät siirtämään lappalaisväestön oikeuksia saamelaisille siten, että saamelaismääritelmään sisällytettiin lappalaisperuste, jonka mukaan saamelaiseksi luetaan myös vanhoissa maa- tai henkikirjoissa lapinveroa maksaneeksi merkityn kalastaja-, metsästäjä- tai tunturilappalaisen jälkeläinen.

Alunperin tarkoitus oli rajata kriteeriä siten, että alueen vanhin lappalaisperäinen väestö voitaisiin sulkea saamelaismäärittelyn ulkopuolelle. Eduskunta kuitenkin poisti lakitekstistä vuosilukurajaukset, jolloin lappalaisperusteesta tuli yllättäen saamelaisten etnonationalistien painajainen. Kuten KHO:n viimeisimmät ratkaisut osoittavat, ovat lappalaisperusteen ansiosta lukuisat lappalaiset oikeutettuja saamelaisstatukseen eli äänioikeuteen saamelaiskäräjävaaleissa.