Aatemaailmaani on kuulunut yhtenä perusperiaatteena heikoimmista huolehtiminen. Aiemmin köyhillä tarkoitettiin ensisijaisesti maaseudun maattomia köyhiä, torppareita ja mäkitupalaisia. Heitä ei yhteiskunnassamme enää ole. Sen sijaan meillä on pienellä eläkkeellä eläviä, yksinhuoltajia, pitkään työttömänä olleita, maahan muuttaneita, opiskelusta ja työstä syrjässä olevia nuoria.

Viime aikoina on alettu puhua myös työssä käyvien köyhyydestä.