Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Luonnonsuojelu: Ro­va­nie­men luo­teis­kul­mal­la si­jait­se­va tun­te­ma­ton luon­to­hel­mi on Lapin vanhin suo­je­lu­alue

Ruotsin pää­mi­nis­te­ri Stefan Löfven jätti eron­pyyn­tön­sä – il­moit­taa ole­van­sa edel­leen käy­tet­tä­vis­sä teh­tä­vään

Ruotsin hallituskonkelo siirtyy puhemies Norlénin ratkottavaksi.

Tukholma/Helsinki
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven jätti maanantaina eronpyyntönsä.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven jätti maanantaina eronpyyntönsä.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven jätti maanantaina eronpyyntönsä, mutta toivoo voivansa palata uuden hallituksen johdossa. Uuden hallitusratkaisun tunnustelu siirtyy nyt valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin tehtäväksi.

– Tämä oli vaikein poliittinen päätös, jonka olen koskaan tehnyt, Löfven sanoi aamupäivän tiedotustilaisuudessa.

Ennenaikaisten vaalien järjestäminen ei olisi nykytilanteessa maan etujen mukaista, hän linjasi.

– Monet ovat unohtaneet, että elämme edelleen koronapandemiassa. Olen vakuuttanut, että enemmistö Ruotsin kansasta ei halua uusia vaaleja, Löfven sanoi.

Löfven sanoi olevansa käytettävissä uuden hallituksen johtoon, jos sopu hallituspohjasta on löydettävissä.

Hän kieltäytyi nyt ottamasta kantaa siihen, mikä olisi hänelle mieluisin hallitusratkaisu. Hän sanoi, että ratkaisu on nyt puhemiehen käsissä. Löfvenin hallitus kaatui viime maanantaina kiistaan vuokrasääntelyn keventämisestä. Vasemmistopuolue jätti epäluottamuslauseen, johon ruotsidemokraatit, maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit yhtyivät.

Norlénin aloittaa keskustelut puolueiden kanssa tiistaina. Hän on viestinyt, että aikoo tällä kertaa pitää ripeämpää tahtia kuin vuoden 2018 vaalien jälkeen. Tuolloin hallitustunnusteluihin kului neljä kuukautta. Puhemies voi tehdä neljä ehdotusta. Jos kaikki kaatuvat, on uudet vaalit järjestettävä.

Löfvenin hallitus jatkaa tunnustelujen ajan toimitusministeristönä.

Åkesson ei usko tunnustelujen tuovan tulosta

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoi televisiohaastatteluissa odottaneensa Löfvenin ratkaisua. Hän sanoi myös epäilevänsä, ettei uutta hallitusta synny ja että Ruotsi päätyy lopulta kuitenkin ennenaikaisiin vaaleihin.

– Löfvenin viesti oli odotettavissa, ottaen huomioon pandemian ja kannatusluvut, Åkesson sanoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle. Antaakseen uudelle hallitukselle tukensa ruotsidemokraatit vaativat, että puolue saa kokoaan vastaavan vaikutusvallan.

Porvarihallituksen pääministeriksi olisi tarjolla ensisijaisesti maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson, joka ilmoitti olevansa käytettävissä, jos riittävästi tukea löytyy.

Viikonlopun aikana Löfveniä tukevaa keskustapuoluetta kosiskeltiin sekä oikealta että vasemmalta, mutta puolue torjui sekä maltillisen kokoomuksen että vasemmistopuolueen yhteistyötarjoukset. Keskustapuolue pitää kiinni siitä, että toisin kuin kokoomus, se ei tee minkäänlaista yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Vasemmistopuoluetta se pitää liian sosialistisena.

Liberaalit, jotka alun perin tukivat Löfvenin hallitusta, ovat nyt ilmoittaneet haluavansa maahan porvarihallituksen.

Vastustajia saa olla enintään 174

Ympäristöpuolueen johtaja Per Bolund sanoi uutistoimisto TT:lle uskovansa, että Norlén esittää Löfveniä uudelleen pääministeriksi. Bolundin mukaan vastuu on nyt keskustapuolueella, jonka täytyy suostua yhteistyöhön vasemmistopuolueen kanssa.

Uuden hallituksen muodostaminen edellyttää, että sitä vastaan äänestävien kansanedustajien määrä ei saa olla 175 tai yli. Puoltavia ääniä saattaa olla vähemmän kuin puolet, koska tyhjiä ääniä ei lasketa vastustukseksi.

Hallitusmatematiikkaa mutkistaa sekin, että yksi keskustapuolueen kansanedustaja on ollut eri linjoilla puolueensa kanssa. Helena Lindahl ei äänestänyt Löfvenin hallituksen muodostamisen puolesta ja ilmoitti viime viikolla Facebookissa olevansa iloinen sen kaatumisesta. Blokkien väliset voimasuhteet ovat niin tiukat, että yksikin ääni voi koitua ratkaisevaksi.