Oikeanlaisella ravinnolla voidaan ehkäistä ja hidastaa muistisairauksia ja tukea ikääntyvien toimintakykyä. Tutkittua ja ajantasaista tietoa aivoterveellisestä ruokavaliosta löytyy, mutta se pitää saada osaksi ikäihmisten ruokavaliota.
Väestö ikääntyy vauhdilla. Suomessa elää yli miljoona 65-vuotta täyttänyttä. Tilastokeskuksen mukaan määrä nousee 1,5 miljoonaan 2030 mennessä. Kyse on koko väestöä koskevasta ikärakenteen muutoksesta. Jotta voisimme säilyttää yhteiskunnallisen kestävyyden on tärkeää, että ikääntyvät pysyvät mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä. Siksi palvelurakenteemme pitää mahdollistaa laadukas ikääntyminen.
Eliniän nopea kasvu on tuonut aivojen hyvinvoinnille uusia lisähaasteita, kuten Alzheimerin taudin ja erilaiset aivojen verenkiertoon liittyvät sairaudet. Koska suurimpaan osaan näistä sairauksista ei ole hoitokeinoa, on tärkeää keskittyä siihen, miten sairastumisen riskiä voitaisiin pienentää ja sairastuvien määrää vähentää.
Noin 14 500 suomalaista sairastuu vuosittain muistisairauteen. Jos mitään ei tehdä, muistisairaiden määrä kolminkertaistuu 2050 mennessä.
Suomessa 2009 käynnistetty, uraauurtava muistisairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä FINGER-elintapatutkimus on saanut suurta huomiota myös maailmalla. THL:n toteuttama tutkimushanke on osoittanut, että tukemalla terveellisiä elintapoja voidaan muistisairauteen sairastumisen riskiä pienentää ja jopa hidastaa sairauden etenemistä. Tuoreimman arvion mukaan jopa 40 prosenttia kaikista muistisairauksista olisi muokattavissa elintapoja muuttamalla ja vaikuttamalla riskitekijöihin.
Vaikka julkinen keskustelu keskittyy usein sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn, on terveellisellä ja monipuolisella ravinnolla myös aivoterveydelle iso merkitys. Hyvä ravitsemus on tärkeää läpi koko elämän, mutta ikääntyessä ravitsemuksen merkitys toimintakyvylle ja hyvinvoinnille korostuu. Laadukas ravinto ja riittävä ravintoaineiden saanti ennaltaehkäisevät sairauksia, hidastavat muistisairauksien etenemistä ja tukevat ikääntyvän itsenäistä toimintakykyä, jolloin kotona voi asua pidempään ja laitoshoitoon joutumisen riski pienenee.
Aivoterveydestä ja ravinnosta on tietoa, mutta se pitää saada käyttöön. Tutkimusten perusteella tiedämme, mitä aivojen hyvinvointi vaatii. Ongelma usein on, ettei uusin tieto saavuta heitä, jotka siitä eniten hyötyisivät.
Tätä varten – osana opinnäytetyötä – Sari Hiltunen, Maarit Hast ja Eija Juntikka järjestivät ikäihmisille suunnatun toiminnallisen tilaisuuden, jossa ajantasaisen tutkimustiedon jakamisen lisäksi valmistettiin aivoterveellistä välipalaa yhdessä osallistujien kanssa.
Pienillä asioilla voi lisätä aivoterveyttä ravitsemuksellisin keinoin. Ei tarvitse muuttaa koko elämää. Esimerkiksi kaksi ruokalusikallista pellavansiemeniä päivässä takaa välttämättömien omega 3 rasvahappojen saannin ja pitää samalla hyvää huolta toisista aivoistamme eli suolistosta. Hyvä ohjenuora on myös, että aivot rakastavat tyydyttyneiden eli hyvien pehmeiden rasvojen lisäksi värejä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa Kemikammarilla ikääntyville suunnattu matalan kynnyksen avoin tapahtuma. Se oli kaikille avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita aivoterveyttä edistävästä ravitsemuksesta. Tavoitteena oli, että osallistujat osaavat huomioida aivoterveyden osana arjen ruokavaliotaan.
Myös hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikan linjauksessa nostetaan esiin uusien toimintamallien kehittäminen ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tämän kaltaista matalan kynnyksen toimintamallia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi ikäneuvoloissa järjestämällä elintapaneuvontaa ja ohjausta sisältäviä ryhmäneuvolatapaamisia. Malli voisi sopia myös FINGER-toimintamallin toteuttamiseen perusterveydenhuollossa käytännönläheisin keinoin. Toiminnalla voidaan tukea myös ikääntyvien sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta.
Kirjoittaja on opiskellut Lapin ammattikorkeakoulussa geronomiaa.