Muutama kuntalainen on esittänyt mielipidekirjoituksissaan (4.7. ja 23.7.) huolensa Rovaniemen urheilupaikkojen kunnossapidosta. Vastaan näihin huoliin ja hyödynnän samalla mahdollisuuden avata kaupungin liikuntapalvelujen toimintaa lainsäädännön näkökulmasta.
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Liikuntapalvelujen toimintaa ohjaava laki on Liikuntalaki. Sen mukaan kunnan lakisääteisenä tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaa sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Lisäksi moni muukin laki ohjaa kunnallisten liikuntapalvelujen toimintaa (mm. kuntalaki, hallintolaki ja sotelainsäädäntö). Liikuntapalvelut ovat kunnan peruspalveluja, ja kunnalla on harkintavalta päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin palveluja järjestetään. Hyvinvointilautakunta vastaa liikuntapalvelujen järjestämisestä, mukaan lukien palveluverkkoasiat.
Liikuntapalvelujen kohderyhmänä ovat kaikki yli 65 000 kuntalaista, eivät pelkästään noin 5500 lisenssiurheilijaa tai muutama kymmenen huippu-urheilijaa. Liikuntapalvelujen tavoitteena on lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa (arkiliikunta, terveys- ja kuntoliikunta sekä harrasteliikunta). Huippu-urheilun edellytysten luominen ei Liikuntalain mukaan kuulu kunnan tehtäviin, joten kansainvälisen tai kansallisesti merkittävän urheilun vaatimien olosuhteiden kehittämistä tulisi kunnissa arvioida esimerkiksi elinvoimavaikutusten kautta. Kunnallisten liikuntapalvelujen tavoitteena ei siis ole tuottaa maailmanmestareita tai olympiavoittajia; tavoitteena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia.
Rovaniemellä on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ympärivuotisesti. Kaupungin ylläpidon piirissä on lähes 400 liikuntapaikkaa, joita kunnossapidetään suunnitelmallisesti. Yli 80 % liikuntapalvelujen käytettävissä olevista käyttötalousmäärärahoista kuluu olemassa olevien liikuntapaikkojen ylläpitoon. Uusiakin liikuntapaikkoja rakennetaan, koska kaupungin asukasluku kasvaa ja liikuntakulttuuri muuttuu jatkuvasti.
Liikuntapaikkojen kunnossapidon ja rakentamisen määrärahoja on nyt kaupungin säästökuurin aikana hieman leikattu. Toiveissa on, että vuodesta 2026 alkaen saisimme peruskorjauksiin ja investointeihin lisää rahaa. Investointi- ja peruskorjaussuunnitelma on laadittu kymmeneksi vuodeksi tulevaisuuteen: listalla ovat mm. kaikki tekonurmikentät ja mäkikeskus.
Toki peruskorjauksia tehdään suunnitellusti tänäkin kesänä määrärahojen puitteissa. Keskuskentän juoksuradan pinnoitustyö on käynnissä, samoin Ounashallin ilmanvaihdon peruskorjaus.
Suurten hyppyrimäkien alastulorinteiden kuntotarkastus on valmistunut. Korkalovaaran pesäpallokentän salaojitus huuhdellaan, ennen kuin jatkotoimista päätetään; kotipesän tekonurmen uusiminen toteutetaan tässä kuussa. Syksyllä uusitaan urheilukenttien valaistuksia. Tavoitteena on myös rakentaa loppukesän aikana pari uutta lähiliikuntapaikkaa.
Rovaniemi on liikuntakaupunki: lähiaikoina on päätettävä, millainen urheilukaupunki Rovaniemi haluaa olla. Liikuntalain mukaan liikunta ja huippu-urheilu ovat kaksi eri asiaa. On eri asia puhua esimerkiksi yhtäältä lasten ja nuorten liikkumisesta ja toisaalta kansainvälisten urheilutapahtumien järjestämisestä. Liikunnan harrastamisen ja huippu-urheilun olosuhdevaatimukset ovat varsin erilaisia ja myös erihintaisia. Tälläkin hetkellä lasten ja nuorten jalkapallo-, pesäpallo- tai mäkihyppyharrastamisellekin löytyy varsin mainiot olosuhteet. Palveluverkkoa koskevien päätösten tulee perustua todellisiin tarpeisiin ja olla vaikuttavia. Tarvearvioinnit on toteutettava lainsäädännön hengen ja kirjaimen mukaisesti.